Aistimuksia, jotka ihminen kokee ilman ulkoista ärsykelähdettä, kutsutaan aistiharhoiksi eli hallusinaatioiksi.

Aistiharhat ovat yleisiä psykoottisissa sairauksissa, mutta niitä voi esiintyä myös psyykkisesti terveillä. Laajan eurooppalaisen kyselyn vastaajista noin 39 prosenttia oli kokenut hallusinaatioita. Terveillä ihmisillä melko yleisiä ovat erityisesti nukahtamiseen ja heräämiseen liittyvät harhat.

Tutkimuksissa on todettu, että samat aivojen osat aktivoituvat sekä kuuloharhoissa että todellisissa kuuloaistimuksissa. Kuuloharhat ovat siis niitä kuuleville yhtä todellisia kuin oikeat kuuloaistimukset.
Kuuloharhojen synnystä on esitetty kaksi pääteoriaa. Yhden mukaan kuuloaivokuori aktivoituu omia aikojaan ja aiheuttaa aistimuksen. Mekanismi olisi siis samankaltainen kuin epilepsiassa, jossa aivojen säätelemätön aktivaatio aiheuttaa sähköpurkauksen ja sen myötä kouristuksia ja muita oireita.

Toisen teorian mukaan ääniä kuuleva tulkitsee erheellisesti sisäisen puheensa ulkoa kuulluksi. Tätä teoriaa tukevat tutkimukset, joiden mukaan ääniä kuulevilla ihmisillä aktivoituvat ensin sisäisen puheen tuottamiseen liittyvät aivo-alueet, Vasta sitten aktivoituu kuuloaivokuori, ja tällöin äänet koetaan.

Kumpikin perusteoria voi osaltaan selittää, miksi ulkoisten ärsykkeiden puuttuminen edistää aistiharhojen syntymistä. Ärsyketyhjiössä kuuloaistimuksia tuottavat aivojen osat voivat helpommin irrota muun keskushermoston palautejärjestelmästä ja aktivoitua itsestään. Sitä paitsi ihmisen ajattelu, muistot ja sisäinen puhe nousevat etualalle, kun ulkoinen viestintä puuttuu.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2005

Vastaaja:


Pertti Hella


psykiatrian erikoislääkäri


Kuopion yliopistollinen sairaala

pmk
Seuraa 
Viestejä1855
Liittynyt1.1.2010

Miksi ihminen alkaa hiljaisuudessa kuulla ääniä?

taucalm 22.01.2015 klo 13:56 Olisi hienoa, jos Suomessakin edistettäisiin tiedettä ja annettaisiin Guggelheimerien sijaan rahaa, vaikka hiljaisen huoneen rakentamiseen, jonne pääsisi tutustumaan ja oleskelemaan pientä maksua vastaan. Heurekassa on ainakin ollut kaiuton huone. Siinä alkaa pian kuulemaan oman verenkiertonsa ääniä.
Lue kommentti
taucalm
Seuraa 
Viestejä7047
Liittynyt3.9.2009

Miksi ihminen alkaa hiljaisuudessa kuulla ääniä?

Olisi hienoa, jos Suomessakin edistettäisiin tiedettä ja annettaisiin Guggelheimerien sijaan rahaa, vaikka hiljaisen huoneen rakentamiseen, jonne pääsisi tutustumaan ja oleskelemaan pientä maksua vastaan.
Lue kommentti

"Everything is backwards; everything is upside down. Doctors destroy health, lawyers destroy justice, universities destroy knowledge, governments destroy freedom, the major media destroy information and religions destroy spirituality."

Perinteiset tekniikat tuskin toimivat.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä harrastanut seksiä avaruuden painottomuudessa – tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut.

Useimmat perinteiset tekniikat taitavat olla aika hankalia toteuttaa Newtonin lakien tehdessä tehtävänsä: kun työntää, työnnetty työntää takaisin yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Sitkeän huhun mukaan Nasa olisi aikoinaan testannut avaruusseksiä tieteellisesti – julkisuuteen vuodettu tutkimusraporttikin löytyy ne tistä.

Alustavien tutkimusten ja tietokonemallinnusten jälkeen avaruudessa kokeiltavaksi oli valittu kymmenen asentoa. Ilman apuvälineitä oli erittäin hankala selvitä, koska ”loppuvaiheessa jompikumpi testaajista tuli helposti irrottaneeksi otteensa kumppanistaan”.

Raportti suositteleekin remmikiinnitystä tai muunneltua makuupussia painottoman seksin apuvälineeksi.

Kyseessä on kuitenkin pelkkä kaupunkilegenda, joka lienee saanut alkunsa siitä, että sukkulalennolla STS-47 oli mukana aviopari, astronautit Mark Lee ja Jan Davis.

Totta sen sijaan on, että muuan yhdysvaltalainen pyhäkoulunopettaja on patentoinut painottomassa tilassa käytettävän seksihaarniskan.

Vastaajana Esko Valtaoja,

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Ei edes pölyhiukkasen vertaa.

Pieniä määriä ilmaisevat kuvailusanat ovat suosittuja muodoltaan kielteisissä, olemattomuutta tähdentävissä sanontatavoissa: ei hitustakaan, ei hiventäkään, ei hiukkaakaan, ei himpun vertaa.

Pöly on pienistä, keveistä hiukkasista koostuvaa ainetta ja pöläys siitäkin vain kevyt tuulahdus. Sanan ilmaisuvoimaa on murteissa ja arkipuheessa tehostettu lisäämällä pöläyksen eteen sopivasti sointuvia määritteitä: ei höykäsen pöläystä, ei pöyhösen pöläystä, ei pöykösen pölähtävää, ei pyhäsen pölähtävää.

Kaikkien perusmerkitys on sama: ei yhtään mitään.

Määritteen ei tarvitse välttämättä merkitä mitään täsmällistä, mutta höykä sopii yhteyteen erityisen hyvin, sillä kansankielessä se tunnetaan ilmassa leijuvan sumun tai kaasun merkityksessä. Höykänen selittyy sen johdokseksi.

Hölkäsen pöläys on yleisemmin tunnetun höykäsen pöläyksen muunnelma. Usein yhdessä esiintyvät sanat voivat vaikuttaa toistensa muotoon, mikä näkyy esimerkiksi lukusanaluetteloista. Höykäsen muuttumista hölkäseksi on äänteellisesti voinut vauhdittaa myös kaikille tuttu hölynpöly, jossa alkuosa on samaa juurta kuin verbeissä hölistä ja hölöttää.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018