Aistimuksia, jotka ihminen kokee ilman ulkoista ärsykelähdettä, kutsutaan aistiharhoiksi eli hallusinaatioiksi.

Aistiharhat ovat yleisiä psykoottisissa sairauksissa, mutta niitä voi esiintyä myös psyykkisesti terveillä. Laajan eurooppalaisen kyselyn vastaajista noin 39 prosenttia oli kokenut hallusinaatioita. Terveillä ihmisillä melko yleisiä ovat erityisesti nukahtamiseen ja heräämiseen liittyvät harhat.

Tutkimuksissa on todettu, että samat aivojen osat aktivoituvat sekä kuuloharhoissa että todellisissa kuuloaistimuksissa. Kuuloharhat ovat siis niitä kuuleville yhtä todellisia kuin oikeat kuuloaistimukset.
Kuuloharhojen synnystä on esitetty kaksi pääteoriaa. Yhden mukaan kuuloaivokuori aktivoituu omia aikojaan ja aiheuttaa aistimuksen. Mekanismi olisi siis samankaltainen kuin epilepsiassa, jossa aivojen säätelemätön aktivaatio aiheuttaa sähköpurkauksen ja sen myötä kouristuksia ja muita oireita.

Toisen teorian mukaan ääniä kuuleva tulkitsee erheellisesti sisäisen puheensa ulkoa kuulluksi. Tätä teoriaa tukevat tutkimukset, joiden mukaan ääniä kuulevilla ihmisillä aktivoituvat ensin sisäisen puheen tuottamiseen liittyvät aivo-alueet, Vasta sitten aktivoituu kuuloaivokuori, ja tällöin äänet koetaan.

Kumpikin perusteoria voi osaltaan selittää, miksi ulkoisten ärsykkeiden puuttuminen edistää aistiharhojen syntymistä. Ärsyketyhjiössä kuuloaistimuksia tuottavat aivojen osat voivat helpommin irrota muun keskushermoston palautejärjestelmästä ja aktivoitua itsestään. Sitä paitsi ihmisen ajattelu, muistot ja sisäinen puhe nousevat etualalle, kun ulkoinen viestintä puuttuu.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2005

Vastaaja:


Pertti Hella


psykiatrian erikoislääkäri


Kuopion yliopistollinen sairaala

pmk
Seuraa 
Viestejä1855
Liittynyt1.1.2010

Miksi ihminen alkaa hiljaisuudessa kuulla ääniä?

taucalm 22.01.2015 klo 13:56 Olisi hienoa, jos Suomessakin edistettäisiin tiedettä ja annettaisiin Guggelheimerien sijaan rahaa, vaikka hiljaisen huoneen rakentamiseen, jonne pääsisi tutustumaan ja oleskelemaan pientä maksua vastaan. Heurekassa on ainakin ollut kaiuton huone. Siinä alkaa pian kuulemaan oman verenkiertonsa ääniä.
Lue kommentti
taucalm
Seuraa 
Viestejä7047
Liittynyt3.9.2009

Miksi ihminen alkaa hiljaisuudessa kuulla ääniä?

Olisi hienoa, jos Suomessakin edistettäisiin tiedettä ja annettaisiin Guggelheimerien sijaan rahaa, vaikka hiljaisen huoneen rakentamiseen, jonne pääsisi tutustumaan ja oleskelemaan pientä maksua vastaan.
Lue kommentti

"Everything is backwards; everything is upside down. Doctors destroy health, lawyers destroy justice, universities destroy knowledge, governments destroy freedom, the major media destroy information and religions destroy spirituality."

Esiäidin kannatti kyllästyä. Kuva: SPL/MVPhotos

Aikoinaan ruokahalukohtainen kylläisyys edisti terveyttä.

Ilmiölle on kehitysopillinen eli evoluutioon perustuva selitys. Kyllästyminen samaan ruokaan kehittyi satojentuhansien vuosien aikana esi-isillemme, jotta he pysyisivät terveinä.

Jos jokin runsaasti saatavilla oleva ruoka olisi maistunut jatkuvasti, yksipuolinen ravinto olisi pitkällä aikavälillä johtanut ongelmiin. Siksi ihmiselle kehittyi ruokalajikohtainen kylläisyys. Kun jostain ruoasta tuli kylläiseksi, toisen makuinen vielä maistui. Se takasi, että sai riittävästi kaikkia elintärkeitä ravintomme osia: vitamiineja, hivenaineita, hiilihydraatteja, proteiineja, rasvoja ja kuituja.

Ruokalajikohtaista kylläisyyttä säätelevät geenit, ja mekanismi vaikuttaa myös meissä tämän ajan ihmisissä. Jokainen on kokenut sen aterioidessaan. Kun pääruoan jälkeen tuntuu, että nyt jo riittää, erimakuinen jälkiruoka vielä maittaa.

Kivikaudella ruokalajikohtainen kylläisyys oli hyödyllinen ominaisuus, mutta nykyisessä yltäkylläisessä ruokamaailmassa se helposti johtaa liikasyöntiin.

Eräässä kokeessa testihenkilöt söivät runsaan viikon ajan aterioilla melko yksitoikkoista ruokaa. Koe toistettiin siten, että jokaisella aterialla oli yksi ruokalaji lisää. Tämä lisäsi ruokahalua siinä määrin, että testihenkilöt söivät joka päivä – huomaamattaan – yli 400 kilokaloria enemmän.

Vastaajana Pertti Mustajoki, professori, sisätautien erikoislääkäri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017

Jäinen kinkkku ei menetä yhtään enempää nestettä kuin sula. Kuva_ Shutterstock

Jäinen kinkku kypsyy aivan yhtä meheväksi kuin sula.

Joulukinkun voi panna jäisenä uuniin – oikeastaan kannattaa, vaikka se voi kuulostaa äkkiseltään järjen vastaiselta.

Jotta kinkku maistuisi mehevältä, valtaosa sen nesteestä pitäisi saada pysymään lihassa.

Jäinen kinkku muhii kuumassa pidempään, mutta huoneenlämpöön temperoitu viettää suuremman osan paistoajasta korkeassa

lämpötilassa.

Tällainen kuumakäsittely voi poistaa lihasta liiaksi nestettä. Kypsyessä pinnan lämpö siirtyy kohti kinkun keskiosaa. Jos lämpötilaero pinnan ja keskiosan välillä kasvaa liian suureksi, vesi karkaa lihassyistä liian aikaisin ja epätasaisesti.

Paistoimme viime vuonna HKScanin koekeittiöissä kymmeniä jäisiä ja huoneenlämpöisiä joulukinkkuja. Kaikki kypsennettiin paistopussissa alle 100-asteisessa uunissa.

Jääkinkut paistuivat pidempään, mutta niistä ei valunut yhtään enempää nestettä kuin sulana uuniin pannuista.

Sokkotesteissä kumpikin versio keräsi yhtäläisiä kehuja niin mausta kuin mehevyydestä. Joidenkin suussa jääkinkku maistui jopa mehevämmältä ja paremmalta.

Vastaajana Sami Lamminaho, tuotekehityskokki, HKScan.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017