Kun ihminen kuolee, hän aluksi pitenee sentin tai pari lihasjännityksen lauetessa.

Sitten kuolonkankeus lyhentää häntä saman verran, koska sen aikana kaikki lihakset, myös selkärangan ympärillä olevan pienet lihakset, lyhenevät ja nikamavälilevyt pullistuvat. Kun lihasjännitys on parin vuorokauden kuluttua lauennut, vainaja on taas yksi–kaksi senttiä pidempi. Varsinainen kutistuminen alkaa tämän jälkeen.

Ihmiskehon painosta suurin osa on vettä. Kun soluhengitys loppuu, solukalvot alkavat päästää nestettä läpi ja kahden–kolmen päivän sisällä alkavat mätänemismuutokset, joiden aikana ihoon muodostuu nestekelloja. Elimistön vesi alkaa siis toisaalta haihtua ja toisaalta siirtyä mätänemisnesteinä elimistön ulkopuolelle. Jo neljän–viiden päivän kuluttua vainajan sormet ja varpaat alkavat kuivua, surkastua ja muuttua ruskehtavanpunaisiksi. Jos neste saa haihtua ja härskiintynyt rasvakudos poistua kaasuina, ihmisruumis  kylmäkuivuu  kauttaaltaan lähes hajuttomaksi, iholtaan pergamenttimaiseksi muumioksi.


Julkaistu Tiede-lehdessä 10/2007

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vastaaja:


Pekka Karhunen


oikeuslääketieteen professori


Tampereen yliopisto

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla