Ihminen kyynelehtii lähinnä kahdenlaisissa tilanteissa.

Ensimmäinen perustuu silmän sidekalvon mekaaniseen tai kemialliseen ärsytykseen: esimerkiksi hiekanjyvä, tuuli tai kyynelkaasu aiheuttaa kyynelten erityksen. Se on hyödyllistä, sillä ärsykkeen vaikutuksen poistamiseksi tai lievittämiseksi kyyneleet huuhtelevat silmän pintaa normaalia tehokkaammin. Kyynelneste sisältää myös antibakteerisia aineita, joten kyynelehtiminen estää tulehdusta.

Ihmiset kynelehtivät myös voimakkaissa tunnetiloissa surusta ja järkytyksestä iloon ja kipuun. Anatomisesti tämä on mahdollista, sillä tunnetiloja säätelevä aivojen limbinen järjestelmä on yhteydessä aivorungon kyyneleritystumakkeeseen. Itkemisen ajatellaan yleisesti laukaisevan sisäisiä jännitteitä, mutta kyynelehtimisen hyödyllisyys tässä yhteydessä on epäselvää.


Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2006

Vastaaja:


Seppo Soinila


professori


neurologian yksikkö, Helsingin yliopisto

Marjaleena Männistö
Seuraa 
Viestejä53
Liittynyt27.1.2015

Miksi ihminen kyynelehtii suruissaan tai tuskissaan? Onko siitä mitään hyötyä?

-:)lauri 02.02.2015 klo 03:46 Marjaleena Männistö 01.02.2015 klo 13:51 Vatkain 04.07.2014 klo 01:35 Eikö se joskus ollut joku jossain tutkinut ja todennut, että itku helpottaa koska kyynelten mukana elimistöstä poistuu jtn stressihormonia? Siksi itku helpottaa. Stressihormoneja erittyy kyynelnesteeseen pieniä määriä, pitäisi kyynelehtiä useita litroja saadakseen tasot veriplasmassa laskemaan selvästi. Osaatko kertoa lukuarvoja paljonko kortikotropiinia on stressitilanteessa verenkierrossa ja...
Lue kommentti
Minijehova
Seuraa 
Viestejä2377
Liittynyt10.10.2011

Miksi ihminen kyynelehtii suruissaan tai tuskissaan? Onko siitä mitään hyötyä?

Itse osaan itkeä aina tarvittaessa, ei edes ole vaikeaa. Onnistuu joko ajattelemalla jotain herkistelyä tai ihan vai olemalla räpyttämättä silmiä 30sek. Vaikea kuvitella itkemisestä olevan muuta evolutiivista hyötyä kuin silmätulehdusten estäminen (lisäksi jo mainittu kommunikointi puhekyvyttömien kanssa).
Lue kommentti

Ah, this is obviously some strange usage of the word 'safe' that I wasn't previously aware of.

Perinteiset tekniikat tuskin toimivat.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä harrastanut seksiä avaruuden painottomuudessa – tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut.

Useimmat perinteiset tekniikat taitavat olla aika hankalia toteuttaa Newtonin lakien tehdessä tehtävänsä: kun työntää, työnnetty työntää takaisin yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Sitkeän huhun mukaan Nasa olisi aikoinaan testannut avaruusseksiä tieteellisesti – julkisuuteen vuodettu tutkimusraporttikin löytyy ne tistä.

Alustavien tutkimusten ja tietokonemallinnusten jälkeen avaruudessa kokeiltavaksi oli valittu kymmenen asentoa. Ilman apuvälineitä oli erittäin hankala selvitä, koska ”loppuvaiheessa jompikumpi testaajista tuli helposti irrottaneeksi otteensa kumppanistaan”.

Raportti suositteleekin remmikiinnitystä tai muunneltua makuupussia painottoman seksin apuvälineeksi.

Kyseessä on kuitenkin pelkkä kaupunkilegenda, joka lienee saanut alkunsa siitä, että sukkulalennolla STS-47 oli mukana aviopari, astronautit Mark Lee ja Jan Davis.

Totta sen sijaan on, että muuan yhdysvaltalainen pyhäkoulunopettaja on patentoinut painottomassa tilassa käytettävän seksihaarniskan.

Vastaajana Esko Valtaoja,

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Ei edes pölyhiukkasen vertaa.

Pieniä määriä ilmaisevat kuvailusanat ovat suosittuja muodoltaan kielteisissä, olemattomuutta tähdentävissä sanontatavoissa: ei hitustakaan, ei hiventäkään, ei hiukkaakaan, ei himpun vertaa.

Pöly on pienistä, keveistä hiukkasista koostuvaa ainetta ja pöläys siitäkin vain kevyt tuulahdus. Sanan ilmaisuvoimaa on murteissa ja arkipuheessa tehostettu lisäämällä pöläyksen eteen sopivasti sointuvia määritteitä: ei höykäsen pöläystä, ei pöyhösen pöläystä, ei pöykösen pölähtävää, ei pyhäsen pölähtävää.

Kaikkien perusmerkitys on sama: ei yhtään mitään.

Määritteen ei tarvitse välttämättä merkitä mitään täsmällistä, mutta höykä sopii yhteyteen erityisen hyvin, sillä kansankielessä se tunnetaan ilmassa leijuvan sumun tai kaasun merkityksessä. Höykänen selittyy sen johdokseksi.

Hölkäsen pöläys on yleisemmin tunnetun höykäsen pöläyksen muunnelma. Usein yhdessä esiintyvät sanat voivat vaikuttaa toistensa muotoon, mikä näkyy esimerkiksi lukusanaluetteloista. Höykäsen muuttumista hölkäseksi on äänteellisesti voinut vauhdittaa myös kaikille tuttu hölynpöly, jossa alkuosa on samaa juurta kuin verbeissä hölistä ja hölöttää.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018