Ihminen kyynelehtii lähinnä kahdenlaisissa tilanteissa.

Ensimmäinen perustuu silmän sidekalvon mekaaniseen tai kemialliseen ärsytykseen: esimerkiksi hiekanjyvä, tuuli tai kyynelkaasu aiheuttaa kyynelten erityksen. Se on hyödyllistä, sillä ärsykkeen vaikutuksen poistamiseksi tai lievittämiseksi kyyneleet huuhtelevat silmän pintaa normaalia tehokkaammin. Kyynelneste sisältää myös antibakteerisia aineita, joten kyynelehtiminen estää tulehdusta.

Ihmiset kynelehtivät myös voimakkaissa tunnetiloissa surusta ja järkytyksestä iloon ja kipuun. Anatomisesti tämä on mahdollista, sillä tunnetiloja säätelevä aivojen limbinen järjestelmä on yhteydessä aivorungon kyyneleritystumakkeeseen. Itkemisen ajatellaan yleisesti laukaisevan sisäisiä jännitteitä, mutta kyynelehtimisen hyödyllisyys tässä yhteydessä on epäselvää.


Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2006

Vastaaja:


Seppo Soinila


professori


neurologian yksikkö, Helsingin yliopisto

Marjaleena Männistö
Seuraa 
Viestejä53
Liittynyt27.1.2015

Miksi ihminen kyynelehtii suruissaan tai tuskissaan? Onko siitä mitään hyötyä?

-:)lauri 02.02.2015 klo 03:46 Marjaleena Männistö 01.02.2015 klo 13:51 Vatkain 04.07.2014 klo 01:35 Eikö se joskus ollut joku jossain tutkinut ja todennut, että itku helpottaa koska kyynelten mukana elimistöstä poistuu jtn stressihormonia? Siksi itku helpottaa. Stressihormoneja erittyy kyynelnesteeseen pieniä määriä, pitäisi kyynelehtiä useita litroja saadakseen tasot veriplasmassa laskemaan selvästi. Osaatko kertoa lukuarvoja paljonko kortikotropiinia on stressitilanteessa verenkierrossa ja...
Lue kommentti
Minijehova
Seuraa 
Viestejä1069
Liittynyt10.10.2011

Miksi ihminen kyynelehtii suruissaan tai tuskissaan? Onko siitä mitään hyötyä?

Itse osaan itkeä aina tarvittaessa, ei edes ole vaikeaa. Onnistuu joko ajattelemalla jotain herkistelyä tai ihan vai olemalla räpyttämättä silmiä 30sek. Vaikea kuvitella itkemisestä olevan muuta evolutiivista hyötyä kuin silmätulehdusten estäminen (lisäksi jo mainittu kommunikointi puhekyvyttömien kanssa).
Lue kommentti

Ah, this is obviously some strange usage of the word 'safe' that I wasn't previously aware of.

Esiäidin kannatti kyllästyä. Kuva: SPL/MVPhotos

Aikoinaan ruokahalukohtainen kylläisyys edisti terveyttä.

Ilmiölle on kehitysopillinen eli evoluutioon perustuva selitys. Kyllästyminen samaan ruokaan kehittyi satojentuhansien vuosien aikana esi-isillemme, jotta he pysyisivät terveinä.

Jos jokin runsaasti saatavilla oleva ruoka olisi maistunut jatkuvasti, yksipuolinen ravinto olisi pitkällä aikavälillä johtanut ongelmiin. Siksi ihmiselle kehittyi ruokalajikohtainen kylläisyys. Kun jostain ruoasta tuli kylläiseksi, toisen makuinen vielä maistui. Se takasi, että sai riittävästi kaikkia elintärkeitä ravintomme osia: vitamiineja, hivenaineita, hiilihydraatteja, proteiineja, rasvoja ja kuituja.

Ruokalajikohtaista kylläisyyttä säätelevät geenit, ja mekanismi vaikuttaa myös meissä tämän ajan ihmisissä. Jokainen on kokenut sen aterioidessaan. Kun pääruoan jälkeen tuntuu, että nyt jo riittää, erimakuinen jälkiruoka vielä maittaa.

Kivikaudella ruokalajikohtainen kylläisyys oli hyödyllinen ominaisuus, mutta nykyisessä yltäkylläisessä ruokamaailmassa se helposti johtaa liikasyöntiin.

Eräässä kokeessa testihenkilöt söivät runsaan viikon ajan aterioilla melko yksitoikkoista ruokaa. Koe toistettiin siten, että jokaisella aterialla oli yksi ruokalaji lisää. Tämä lisäsi ruokahalua siinä määrin, että testihenkilöt söivät joka päivä – huomaamattaan – yli 400 kilokaloria enemmän.

Vastaajana Pertti Mustajoki, professori, sisätautien erikoislääkäri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017

Jäinen kinkkku ei menetä yhtään enempää nestettä kuin sula. Kuva_ Shutterstock

Jäinen kinkku kypsyy aivan yhtä meheväksi kuin sula.

Joulukinkun voi panna jäisenä uuniin – oikeastaan kannattaa, vaikka se voi kuulostaa äkkiseltään järjen vastaiselta.

Jotta kinkku maistuisi mehevältä, valtaosa sen nesteestä pitäisi saada pysymään lihassa.

Jäinen kinkku muhii kuumassa pidempään, mutta huoneenlämpöön temperoitu viettää suuremman osan paistoajasta korkeassa

lämpötilassa.

Tällainen kuumakäsittely voi poistaa lihasta liiaksi nestettä. Kypsyessä pinnan lämpö siirtyy kohti kinkun keskiosaa. Jos lämpötilaero pinnan ja keskiosan välillä kasvaa liian suureksi, vesi karkaa lihassyistä liian aikaisin ja epätasaisesti.

Paistoimme viime vuonna HKScanin koekeittiöissä kymmeniä jäisiä ja huoneenlämpöisiä joulukinkkuja. Kaikki kypsennettiin paistopussissa alle 100-asteisessa uunissa.

Jääkinkut paistuivat pidempään, mutta niistä ei valunut yhtään enempää nestettä kuin sulana uuniin pannuista.

Sokkotesteissä kumpikin versio keräsi yhtäläisiä kehuja niin mausta kuin mehevyydestä. Joidenkin suussa jääkinkku maistui jopa mehevämmältä ja paremmalta.

Vastaajana Sami Lamminaho, tuotekehityskokki, HKScan.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017