Erilaiset hammastyypit muotoineen ja hampaiden uusiutumiskyky ovat evoluutiossa kehittyneet vastaamaan kunkin lajin hampaiden tehtävää.

Esimerkiksi kalojen ja matelijoiden hampaat uusiutuvat jatkuvasti, mutta useiden nisäkkäiden – kuten ihmisen, koiran ja kissan – hampaat uusiutuvat vain kerran, ja hiirillä on vain yhdet hampaat.

Ihminen tarvitsee hampaitaan kasvis- ja liharuoan hienontamiseen, joten ylä- ja alahampaiden pitää osua sopivasti vastakkain. Lapsen kasvaessa leuka kasvaa sekä pituus-, leveys- että korkeussuunnassa, ja siksi maitohampaat jäävät liian pieniksi. Pysyvät hampaat ovat maitohampaita suurempia ja ohjaavat puhjetessaan leukaluun kasvua siten, että ylä- ja alahampaiden välinen purenta kehittyy mahdollisimman tehokkaaksi.


Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2004

Vastaaja:


Irma Thesleff


kehitysbiologian professori


Helsingin yliopisto