Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Käsien sijaan asentoa ohjaa sydän.

Käsien pitäminen pään lähellä ei ole mitenkään tyypillinen nukkumisasento. Tutkimusten mukaan tavallisinta on nukkua sikiöasennossa, yleensä oikealla kyljellä, polvet koukussa ja kädet vartalon edessä. Silloin kädet voivat toki olla lähellä kasvojakin.

Syytä sikiöasennon suosioon ei ole haettu käsistä vaan sisäelimistä. Sydän on hyvässä asennossa, ja vatsalaukku tyhjenee ohutsuoleen paremmin kuin vasemmalla kyljellä nukkuessa. Käsiinkin veri kiertää hyvin, kunhan pään alla on oikean korkuinen tyyny, sillä muuten kädet voivat jäädä painuksiin. Lisäksi asento tuntuu turvalliselta.

Turvallisuuden tunteeseen liittyy varmaan sekin, että monet aikuisetkin pitävät nukkuessaan sylissä nallea tai tyynyä. Tällöin kädet ovat sen ympärillä.

Selällään nukkuvilla kädet voivat olla myös vartalon vierellä tai pään takana. Siellä niistä tuppaa loppumaan veri kesken unien. Selällään nukkuminen voi tuntua hyvältä siksi, että pään taittuessa taaksepäin ilmatiet ovat hyvin auki. Se johtaa toisaalta myös kielen valahtamiseen taaksepäin, mikä kuuluu kuorsauksena.

Vastaajana Markku Partinen,

professori, unilääketieteeseen erikoistunut neurologi, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2016

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2510
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti