Lämpimien maiden ”tulista maustemakua” on selitetty sillä, että vahvat mausteet lisäävät hikoilua.

Hikoilu on kehon keino viilentyä, ja sitähän ihmiset lämpimässä kaipaavat. Ajatusta vastaan puhuu kuitenkin se, että varjoon siirtyminen viilentää oloa tehokkaammin.

Chilipaprikoiden kapsaisiinin tiedetään lisäävän kehon mielihyvähormonien erittymistä, ja chilin käytön on arveltu lähteneen tästä ”koukutuksesta”. Se saattaakin selittää chilin suosiota mutta ei sitä, miksi ihmisille maistuvat myös muut mausteet.

Mausteiden käytön perimmäisestä syystä on esitetty monia teorioita, joista kuitenkin löytyy heikkouksia.
Yksi hypoteesi väittää, että mausteilla on peitetty pilaantuneen ruoan hajua ja makua. Tältä vie pohjaa ensinnäkin se, että mausteiden käyttö on perinteisesti ollut vaurauden merkki eikä vauraiden yleensä tarvitse turvautua pilaantuneeseen ruokaan. Toiseksi pilaantunut ruoka on vaarallista, joten sen syöntiä edistävät keksinnöt tuskin olisivat olleet pitkäikäisiä. 

Toisen teorian mukaan mausteilla on estetty ruoan pilaantumista. Ajatus saa tukea siitä, että monilla mausteilla todella on bakteereja hillitseviä vaikutuksia ja historian saatossa suosituimmat mausteet ovat olleet juuri tästä antibakteerisimmasta päästä.

Mausteiden käyttöä on selitetty myös niiden sisältämillä ravinteilla ja lääkinnällisillä ominaisuuksilla. Nämäkin selitykset ontuvat, sillä samoja aineita ja ominaisuuksia löytyy paljon enemmän vihanneksista ja hedelmistä.
Tylsä, mutta luultavasti melko totuudenmukainen vastaus mausteiden – niin mietojen kuin väkevien – suosioon on se, että mausteilla saatiin alunperin mietoon, hiilihydraattipohjaiseen ruokaan makua.

Vastaaja:


Anu Hopia


elintarvikekehityksen tutkimusprofessori


Turun yliopisto

Raspu
Seuraa 
Viestejä13878
Liittynyt12.7.2010

Miksi itämailla suositaan väkeviä mausteita?

Minä taas uskon että itämailla käytetään voimakkaita mausteita yksinkertaisesti sen takia koska niitä on saatavilla. Suomessa ei kasva mausteita monipuolisesti eikä varsinkaan voimakkan makusia niin niitä käytetään sen takia vähemmän , jopa suola on tuontikamaa. Suomeenhan on tulisempia mausteita tuotu vasta jokunen kymmenen vuotta ja kestää aikansa ennenkuin niitä opitaan käyttämään. Etelässä niitä on ollut vuosituhansia. Itselle kaikenlainen voimakkaasti maustettu uppoaa kyllä ja siihen...
Lue kommentti

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

Perinteiset tekniikat tuskin toimivat.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä harrastanut seksiä avaruuden painottomuudessa – tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut.

Useimmat perinteiset tekniikat taitavat olla aika hankalia toteuttaa Newtonin lakien tehdessä tehtävänsä: kun työntää, työnnetty työntää takaisin yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Sitkeän huhun mukaan Nasa olisi aikoinaan testannut avaruusseksiä tieteellisesti – julkisuuteen vuodettu tutkimusraporttikin löytyy ne tistä.

Alustavien tutkimusten ja tietokonemallinnusten jälkeen avaruudessa kokeiltavaksi oli valittu kymmenen asentoa. Ilman apuvälineitä oli erittäin hankala selvitä, koska ”loppuvaiheessa jompikumpi testaajista tuli helposti irrottaneeksi otteensa kumppanistaan”.

Raportti suositteleekin remmikiinnitystä tai muunneltua makuupussia painottoman seksin apuvälineeksi.

Kyseessä on kuitenkin pelkkä kaupunkilegenda, joka lienee saanut alkunsa siitä, että sukkulalennolla STS-47 oli mukana aviopari, astronautit Mark Lee ja Jan Davis.

Totta sen sijaan on, että muuan yhdysvaltalainen pyhäkoulunopettaja on patentoinut painottomassa tilassa käytettävän seksihaarniskan.

Vastaajana Esko Valtaoja,

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Ei edes pölyhiukkasen vertaa.

Pieniä määriä ilmaisevat kuvailusanat ovat suosittuja muodoltaan kielteisissä, olemattomuutta tähdentävissä sanontatavoissa: ei hitustakaan, ei hiventäkään, ei hiukkaakaan, ei himpun vertaa.

Pöly on pienistä, keveistä hiukkasista koostuvaa ainetta ja pöläys siitäkin vain kevyt tuulahdus. Sanan ilmaisuvoimaa on murteissa ja arkipuheessa tehostettu lisäämällä pöläyksen eteen sopivasti sointuvia määritteitä: ei höykäsen pöläystä, ei pöyhösen pöläystä, ei pöykösen pölähtävää, ei pyhäsen pölähtävää.

Kaikkien perusmerkitys on sama: ei yhtään mitään.

Määritteen ei tarvitse välttämättä merkitä mitään täsmällistä, mutta höykä sopii yhteyteen erityisen hyvin, sillä kansankielessä se tunnetaan ilmassa leijuvan sumun tai kaasun merkityksessä. Höykänen selittyy sen johdokseksi.

Hölkäsen pöläys on yleisemmin tunnetun höykäsen pöläyksen muunnelma. Usein yhdessä esiintyvät sanat voivat vaikuttaa toistensa muotoon, mikä näkyy esimerkiksi lukusanaluetteloista. Höykäsen muuttumista hölkäseksi on äänteellisesti voinut vauhdittaa myös kaikille tuttu hölynpöly, jossa alkuosa on samaa juurta kuin verbeissä hölistä ja hölöttää.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018