Erilaiset käymiset näyttelevät tärkeää osaa useimpien juustojen valmistuksessa ja kypsymisessä.

Käymisiä aiheuttavat maitoon varta vasten lisätyt hapatebakteerit. Niiden aineenvaihdunnan lopputuotteena syntyy lähinnä maitohappoa, jonka muodostumisnopeus ja ajankohta ratkaisevat juuston massan, rakenteen ja maun.

Hapatebakteereina käytetään myös sellaisia mikrobeja, jotka tuottavat maitohapon ohella erilaisia aromiaineita.
Käymisreaktiossa syntyy lisäksi hiilidioksidia, joka jää juuston sisään ja tiivistää sen rakennetta. Kun hiilidioksidia syntyy niin paljon, ettei se enää liukene veteen tai sitoudu juuston valkuaisaineisiin, syntyy kaasukuplia.

Kolojen koon ja määrän ratkaisee se, millaisia bakteereita valmistuksessa käytetään ja millaiset kasvuolot niille annetaan.

Tämän kaiken hallintaa kutsutaan ammattitaidoksi, jonka juustomestari oppii koulutuksen ja käytännön kokemuksen kautta. Juustoon tarvitaan siis kolonmuodostuksen kestävä massa, hiilidioksidia tuottavat hapatebakteerit ja ammattinsa hallitseva juustomestari. Lopputuloksena on makuhermoja hivelevä taidonnäyte, jonka pelkkä katsominenkin saa veden kielelle.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 8/1999

Vastaaja:


Eero Pahkala


Tutkija


Maatalouden tutkimuskeskus

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2500
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti