Monet eläimet kykenevät säätelemään sukupuolijakaumaansa: jossakin tilanteessa ne tuottavat enemmän koiraita ja jossakin toisessa enemmän naaraita.

Ihmisellä sen sijaan sukupuolijakauma on suhteellisen tasainen siten, että sataa tyttöä kohden syntyy noin 105 poikaa. Tosin 1900-luvun lopulla poikien osuus on teollisuusmaissa jonkin verran pienentynyt.

On kuitenkin dokumentoitu tapauksia, joissa sukupuolijakauma on syystä tai toisesta vinoutunut poika- tai tyttövoittoiseksi. Esimerkiksi viime vuoden lopulla julkaistu suomalaistutkimus kertoo, että saamelaisille on syntynyt tavallista enemmän poikia lämpiminä vuosina. Eräs toinen tutkimus taas osoittaa, että taloudellisesti stressaavina aikoina syntyvyys kääntyy tyttövoittoiseksi. Joitakin viitteitä on myös siitä, että äidin saama toksoplasmoosi- tai B-hepatiittitartunta johtaisi poikavoittoiseen syntyvyyteen.

Nämä tekijät vaikuttavat kuitenkin sukupuolijakaumaan suhteellisen vähän, eivätkä riitä selittämään, miksi johonkin sukuun syntyisi vain tyttöjä tai vain poikia. Tällaisista suvuista löytyy kirjallisuudesta yksittäisiä mainintoja, mutta tieteellistä näyttöä ilmiöstä ei ole. Teoreettisesti ottaen pelkästään tyttöjä tai pelkästään poikia tuottavat sukulinjat kuulostavat mahdottomilta, sillä luonnonvalinta tuskin suosii tällaista lisääntymisstrategiaa ihmisellä.


Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2008

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vastaaja:


Samuli Helle


tutkija


Turun yliopisto

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla