Riippuu vararavinnon määrästä siemenessä.

Erityisesti hyvin pienet siemenet vaativat yleensä valoa itääkseen. Mikäli ne eivät sitä aisti, ne ovat niin syvällä maassa, ettei itäminen ole eduksi. Siemenen ravintovarastot loppuisivat, ennen kuin sirkkavarsi yltäisi valoon ja taimi pääsisi yhteyttämään ja kasvamaan.

Ilmeisesti tällä mekanismilla on toinenkin merkitys. Vuosien kuluessa maahan jääneet siemenet muodostavat siemenpankin, jossa siemenet säilyvät. Kun maata sitten sopivasti rikotaan, osa niistä pääsee pintaan, saa valoa ja alkaa itää.

Suurehkot siemenet eivät yleensä vaadi valoa. Ne pystyvät itämään syvällä maassa, sillä niissä riittää vararavintoa pitkänkin sirkkavarren kasvattamiseen. Isoillakin siemenillä on sisäisiä itämisen estomekanismeja, jotka ilmeisesti auttavat niitä epäedullisten vuosien yli.

Siemenet aistivat valoa bioke­miallisella mekanismilla, joka perustuu fytokromi-nimiseen pigmenttiin. Sitä on kaikissa kasveissa, ja se välittää muitakin valoon liittyviä kehitystapahtumia.

Näistä yleissäännöistä on poikkeuksia, niin kuin luonnossa aina.  Esimerkiksi havupuiden siementen itämiseen valo ei vaikuta lainkaan, ja taimet jopa vihertyvät täysin ilman valoa, mitä koppisiemenisten taimet eivät tee.

Vastaajana Kurt Fagerstedt, professori, Biotieteiden laitoksen johtaja, Helsingin yliopisto

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2014