Useimmat tekstiilivärit ovat erittäin monimutkaisia kemiallisia yhdisteitä, jotka ovat herkkiä monenlaisille ulkoisille tekijöille.

Silittäminen nostaa tekstiilin lämpötilaa, mikä voi aiheuttaa muutoksia värimolekyylin rakenteessa ja sen monimutkaisissa sidoksissa. Värimolekyyli voi myös hajota kokonaan.

Värisävyn muutos riippuu väriaineesta, silitysajasta ja silityslämpötilasta ja värisävy voi muuttua joko pysyvästi tai hetkellisesti. Jos muutos on hetkellinen, alkuperäinen sävy palautuu materiaalin jäähtymisen ja ”ilmastoitumisen” jälkeen. Pysyvä muutos tarkoittaa, että värimolekyylien rakenne on jollakin tavalla muuttunut.

Värisävyn muutoksen suuruus silityksenkestossa määritetään ISO 105 X11 –standardin mukaan siten, että luokituksen yksi saanut väriaine on muuttunut silityksessä eniten ja luokituksen viisi saaneessa väriaineessa ei ole tapahtunut värisävyn muutosta. Tekstiilivärien yleisiä ominaisuuksia tutkitaan ISO 105 –sarjan standarditesteillä, jossa testataan silityksenkeston lisäksi valonkestoa, pesunkestoa, valkaisunkestoa, vedenkestoa, kloorinkestoa, meriveden kestoa,  hienkestoa, typpiyhdisteiden kestoa, savukaasujen kestoa, otsonin kestoa, alkalin kestoa, happojen kestoa ja prässyksen kestoa. Testattavia ominaisuuksia on yhteensä useita kymmeniä.


Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2004

Vastaaja:


Eino Ahonen


erikoistutkija


VTT Prosessit

Häxpi
Seuraa 
Viestejä1334
Liittynyt15.11.2014

Miksi jotkit vaatteet muuttavat väriä silitettäessä?

"Miksi jotkit vaatteet muuttavat väriä silitettäessä?" Muuttaahan ihmisen ihokin, eikä sitään kukaan kysele. Silitäpä kuumalla höyrysilitysraudalla vaikka reittäsi niin johan vaihtuu väri. Niin reidessä kuin naamassakin. Kysyisit mieluimmin miksi väri ei vaihdu joka kerta kun silitetään vaikka paitaa. Vastaus: ei ole resursseja!
Lue kommentti

Islamismi nojaa islamin arvovaltaisiin lähteisiin: Koraaniin, sunnaan, Muhammedin esimerkkiin ja sharia-lakiin. Islamismi on islamin hartainta harjoittamista.

Perinteiset tekniikat tuskin toimivat.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä harrastanut seksiä avaruuden painottomuudessa – tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut.

Useimmat perinteiset tekniikat taitavat olla aika hankalia toteuttaa Newtonin lakien tehdessä tehtävänsä: kun työntää, työnnetty työntää takaisin yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Sitkeän huhun mukaan Nasa olisi aikoinaan testannut avaruusseksiä tieteellisesti – julkisuuteen vuodettu tutkimusraporttikin löytyy ne tistä.

Alustavien tutkimusten ja tietokonemallinnusten jälkeen avaruudessa kokeiltavaksi oli valittu kymmenen asentoa. Ilman apuvälineitä oli erittäin hankala selvitä, koska ”loppuvaiheessa jompikumpi testaajista tuli helposti irrottaneeksi otteensa kumppanistaan”.

Raportti suositteleekin remmikiinnitystä tai muunneltua makuupussia painottoman seksin apuvälineeksi.

Kyseessä on kuitenkin pelkkä kaupunkilegenda, joka lienee saanut alkunsa siitä, että sukkulalennolla STS-47 oli mukana aviopari, astronautit Mark Lee ja Jan Davis.

Totta sen sijaan on, että muuan yhdysvaltalainen pyhäkoulunopettaja on patentoinut painottomassa tilassa käytettävän seksihaarniskan.

Vastaajana Esko Valtaoja,

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Ei edes pölyhiukkasen vertaa.

Pieniä määriä ilmaisevat kuvailusanat ovat suosittuja muodoltaan kielteisissä, olemattomuutta tähdentävissä sanontatavoissa: ei hitustakaan, ei hiventäkään, ei hiukkaakaan, ei himpun vertaa.

Pöly on pienistä, keveistä hiukkasista koostuvaa ainetta ja pöläys siitäkin vain kevyt tuulahdus. Sanan ilmaisuvoimaa on murteissa ja arkipuheessa tehostettu lisäämällä pöläyksen eteen sopivasti sointuvia määritteitä: ei höykäsen pöläystä, ei pöyhösen pöläystä, ei pöykösen pölähtävää, ei pyhäsen pölähtävää.

Kaikkien perusmerkitys on sama: ei yhtään mitään.

Määritteen ei tarvitse välttämättä merkitä mitään täsmällistä, mutta höykä sopii yhteyteen erityisen hyvin, sillä kansankielessä se tunnetaan ilmassa leijuvan sumun tai kaasun merkityksessä. Höykänen selittyy sen johdokseksi.

Hölkäsen pöläys on yleisemmin tunnetun höykäsen pöläyksen muunnelma. Usein yhdessä esiintyvät sanat voivat vaikuttaa toistensa muotoon, mikä näkyy esimerkiksi lukusanaluetteloista. Höykäsen muuttumista hölkäseksi on äänteellisesti voinut vauhdittaa myös kaikille tuttu hölynpöly, jossa alkuosa on samaa juurta kuin verbeissä hölistä ja hölöttää.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018