Useimmat tekstiilivärit ovat erittäin monimutkaisia kemiallisia yhdisteitä, jotka ovat herkkiä monenlaisille ulkoisille tekijöille.

Silittäminen nostaa tekstiilin lämpötilaa, mikä voi aiheuttaa muutoksia värimolekyylin rakenteessa ja sen monimutkaisissa sidoksissa. Värimolekyyli voi myös hajota kokonaan.

Värisävyn muutos riippuu väriaineesta, silitysajasta ja silityslämpötilasta ja värisävy voi muuttua joko pysyvästi tai hetkellisesti. Jos muutos on hetkellinen, alkuperäinen sävy palautuu materiaalin jäähtymisen ja ”ilmastoitumisen” jälkeen. Pysyvä muutos tarkoittaa, että värimolekyylien rakenne on jollakin tavalla muuttunut.

Värisävyn muutoksen suuruus silityksenkestossa määritetään ISO 105 X11 –standardin mukaan siten, että luokituksen yksi saanut väriaine on muuttunut silityksessä eniten ja luokituksen viisi saaneessa väriaineessa ei ole tapahtunut värisävyn muutosta. Tekstiilivärien yleisiä ominaisuuksia tutkitaan ISO 105 –sarjan standarditesteillä, jossa testataan silityksenkeston lisäksi valonkestoa, pesunkestoa, valkaisunkestoa, vedenkestoa, kloorinkestoa, meriveden kestoa,  hienkestoa, typpiyhdisteiden kestoa, savukaasujen kestoa, otsonin kestoa, alkalin kestoa, happojen kestoa ja prässyksen kestoa. Testattavia ominaisuuksia on yhteensä useita kymmeniä.


Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2004

Vastaaja:


Eino Ahonen


erikoistutkija


VTT Prosessit

Häxpi
Seuraa 
Viestejä1330
Liittynyt15.11.2014

Miksi jotkit vaatteet muuttavat väriä silitettäessä?

"Miksi jotkit vaatteet muuttavat väriä silitettäessä?" Muuttaahan ihmisen ihokin, eikä sitään kukaan kysele. Silitäpä kuumalla höyrysilitysraudalla vaikka reittäsi niin johan vaihtuu väri. Niin reidessä kuin naamassakin. Kysyisit mieluimmin miksi väri ei vaihdu joka kerta kun silitetään vaikka paitaa. Vastaus: ei ole resursseja!
Lue kommentti

Islamismi nojaa islamin arvovaltaisiin lähteisiin: Koraaniin, sunnaan, Muhammedin esimerkkiin ja sharia-lakiin. Islamismi on islamin hartainta harjoittamista.

Esiäidin kannatti kyllästyä. Kuva: SPL/MVPhotos

Aikoinaan ruokahalukohtainen kylläisyys edisti terveyttä.

Ilmiölle on kehitysopillinen eli evoluutioon perustuva selitys. Kyllästyminen samaan ruokaan kehittyi satojentuhansien vuosien aikana esi-isillemme, jotta he pysyisivät terveinä.

Jos jokin runsaasti saatavilla oleva ruoka olisi maistunut jatkuvasti, yksipuolinen ravinto olisi pitkällä aikavälillä johtanut ongelmiin. Siksi ihmiselle kehittyi ruokalajikohtainen kylläisyys. Kun jostain ruoasta tuli kylläiseksi, toisen makuinen vielä maistui. Se takasi, että sai riittävästi kaikkia elintärkeitä ravintomme osia: vitamiineja, hivenaineita, hiilihydraatteja, proteiineja, rasvoja ja kuituja.

Ruokalajikohtaista kylläisyyttä säätelevät geenit, ja mekanismi vaikuttaa myös meissä tämän ajan ihmisissä. Jokainen on kokenut sen aterioidessaan. Kun pääruoan jälkeen tuntuu, että nyt jo riittää, erimakuinen jälkiruoka vielä maittaa.

Kivikaudella ruokalajikohtainen kylläisyys oli hyödyllinen ominaisuus, mutta nykyisessä yltäkylläisessä ruokamaailmassa se helposti johtaa liikasyöntiin.

Eräässä kokeessa testihenkilöt söivät runsaan viikon ajan aterioilla melko yksitoikkoista ruokaa. Koe toistettiin siten, että jokaisella aterialla oli yksi ruokalaji lisää. Tämä lisäsi ruokahalua siinä määrin, että testihenkilöt söivät joka päivä – huomaamattaan – yli 400 kilokaloria enemmän.

Vastaajana Pertti Mustajoki, professori, sisätautien erikoislääkäri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017

Jäinen kinkkku ei menetä yhtään enempää nestettä kuin sula. Kuva_ Shutterstock

Jäinen kinkku kypsyy aivan yhtä meheväksi kuin sula.

Joulukinkun voi panna jäisenä uuniin – oikeastaan kannattaa, vaikka se voi kuulostaa äkkiseltään järjen vastaiselta.

Jotta kinkku maistuisi mehevältä, valtaosa sen nesteestä pitäisi saada pysymään lihassa.

Jäinen kinkku muhii kuumassa pidempään, mutta huoneenlämpöön temperoitu viettää suuremman osan paistoajasta korkeassa

lämpötilassa.

Tällainen kuumakäsittely voi poistaa lihasta liiaksi nestettä. Kypsyessä pinnan lämpö siirtyy kohti kinkun keskiosaa. Jos lämpötilaero pinnan ja keskiosan välillä kasvaa liian suureksi, vesi karkaa lihassyistä liian aikaisin ja epätasaisesti.

Paistoimme viime vuonna HKScanin koekeittiöissä kymmeniä jäisiä ja huoneenlämpöisiä joulukinkkuja. Kaikki kypsennettiin paistopussissa alle 100-asteisessa uunissa.

Jääkinkut paistuivat pidempään, mutta niistä ei valunut yhtään enempää nestettä kuin sulana uuniin pannuista.

Sokkotesteissä kumpikin versio keräsi yhtäläisiä kehuja niin mausta kuin mehevyydestä. Joidenkin suussa jääkinkku maistui jopa mehevämmältä ja paremmalta.

Vastaajana Sami Lamminaho, tuotekehityskokki, HKScan.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017