Mielikuvituskaveri kertonee vilkkaasta mielikuvituksesta ja rikkaasta sisäisestä elämästä.

Tällaista ”kumppania” ei ole läheskään kaikilla lapsilla. Lapsi käy mielikuvituskaverinsa kanssa jonkinlaista vuoropuhelua ja voi käsitellä leikeissään monenlaisia kehitykseen liittyviä kysymyksiä.

Loistoesimerkki on sarjakuvahahmojen Lassin ja Leevin ystävyys. Lassi sijoittaa lelutiikeriinsä kesytöntä raivoa ja arvaamattomuutta sekä muita sellaisia ominaisuuksia, joiden kanssa hän itse on aika ajoin pulassa yrittäessään sopeutua kodin ja koulun vaatimuksiin.

Mielikuvituskaverista on syytä huolestua vasta silloin, jos se valtaa liiaksi lapsen mielen eikä tilaa jää oikeille kaverisuhteille.

Mielikuvituskaverissa on se hyvä puoli, että sen tekemiset lapsi saa määrätä ja päättää ihan itse; elävän kaverin laita on toisin.

Aikuisten on hyvä olla pitkämielisiä ja sietää sekin, että mielikuvituskaverille pitää laittaa lautanen pöytään. Se on ohimenevä vaihe.


Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2005

Vastaaja:


Jari Sinkkonen


lastenpsykiatri


Pelastakaa lapset ry.