Käärme haistaa kielellään.

Kieli kerää ilmasta hajumolekyylejä ja kuljettaa ne käärmeen kitalaessa olevaan Jacobsonin elimeen. Hajuaistimus syntyy siinä ja välittyy siitä aivoihin. Koska käärmeet tarvitsevat hajuaistia saalistuksessa ja lisääntymiskumppanin etsinnässä, niiden Jacobsonin elin on kehittyneempi kuin muiden eläinten.

Käärmeet löytävät saaliinsa niiden jättämien hajujälkien avulla. Myrkkykäärme, jolta jo purtu saalis on sännännyt karkuun, löytää uhrinsa uudelleen seuraamalla oman myrkkynsä hajujälkeä. Kaksihaarainen kieli mahdollistaa haistamisen myös stereona, eli käärme pystyy päättelemään, mistä suunnasta haju tulee.


Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2008

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vastaaja:


Jarmo Saarikivi


tutkija


Helsingin yliopisto

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla