Perhekunnittain muuttavat linnut, kuten eräät sorsalinnut ovat tyypillisesti ns.

pesäpakoisia lajeja. Niiden poikaset lähtevät pesästä heti kuoriuduttuaan. Jälkeläiset pystyvät itse hakemaan ruokansa emojen kuljettaessa ja suojatessa niitä. Pesäpakoiset poikaset leimautuvat vahvemmin emoihinsa, mikä selittänee sen, että perhe muuttaa yhtä matkaa talvehtimisalueelle. Poikaset eivät kuitenkaan enää seuraavana vuonna palaa pesimäsijoilleen perheen seurassa.

Ns. pesäviipyisillä lajeilla, kuten pääskysillä, poikaset kuoriutuvat täysin avuttomina ja emosta riippuvaisina. Ne pysyvät pesässä lentoonlähtöönsä saakka, jonka jälkeen niiden ja emojen tiet erkanevat.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 7/1998

Vastaaja:


Antero Järvinen


eläintieteen dosentti


Helsingin yliopisto, Kilpisjärven biologinen asema

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla