Kärpäset – ja muut hyönteiset – puhdistautuvat jaloillaan.

Useimmilla lajeilla on jaloissaan pieniä lovia, sukasia ja harjoja, jotka tehostavat pesuliikkeitä. Peseytymisrutiinit ovat perimmältään samanlaisia kaikilla kärpäsillä.
Ensin kärpänen hieroo siipiään ja takaruumistaan takajaloillaan. Sitten se käsittelee keskiruumiin ja pään etujaloillaan. Aina välillä jalat vaativat puhdistusta, ja tämän kärpänen hoitaa hieromalla niitä vastakkain. Keskijalat puhdistuvat, kun etu- ja takajalat pyyhkivät niitä.

Puhtaus on kärpäsille hyvin tärkeää. Kärpäsen kaikkien jalkojen kärjessä on makureseptoreja, joilla se erottelee syötävän ravinnon syömäkelvottomasta. Likaisilla makureseptoreilla kärpänen ei maista mitään, joten ravinnonotto kärsii. Tahriintuneilla siivillä taas ei voi paeta vihollisia, eikä saastainen tuntosarvi haista feromoniviestejä.

Kärpäsen jalat ovat osa hyönteisten ikivanhaa ruumiinkaavaa, joka muodostuu kolmesta ruumiinosasta ja kolmesta jalkaparista. Kuudesta jalasta on epäilemättä hyötyä. Neljällä jalalla voi seistä vakaasti samalla kun vapaana olevia jalkoja käytetään saaliin pyydystämiseen, vastakkaiselle sukupuolelle viittomiseen tai puhdistautumiseen.


Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2006

Vastaaja:


Jere Kahanpää


tutkija, dipterologi


Suomen ympäristökeskus

Perinteiset tekniikat tuskin toimivat.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä harrastanut seksiä avaruuden painottomuudessa – tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut.

Useimmat perinteiset tekniikat taitavat olla aika hankalia toteuttaa Newtonin lakien tehdessä tehtävänsä: kun työntää, työnnetty työntää takaisin yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Sitkeän huhun mukaan Nasa olisi aikoinaan testannut avaruusseksiä tieteellisesti – julkisuuteen vuodettu tutkimusraporttikin löytyy ne tistä.

Alustavien tutkimusten ja tietokonemallinnusten jälkeen avaruudessa kokeiltavaksi oli valittu kymmenen asentoa. Ilman apuvälineitä oli erittäin hankala selvitä, koska ”loppuvaiheessa jompikumpi testaajista tuli helposti irrottaneeksi otteensa kumppanistaan”.

Raportti suositteleekin remmikiinnitystä tai muunneltua makuupussia painottoman seksin apuvälineeksi.

Kyseessä on kuitenkin pelkkä kaupunkilegenda, joka lienee saanut alkunsa siitä, että sukkulalennolla STS-47 oli mukana aviopari, astronautit Mark Lee ja Jan Davis.

Totta sen sijaan on, että muuan yhdysvaltalainen pyhäkoulunopettaja on patentoinut painottomassa tilassa käytettävän seksihaarniskan.

Vastaajana Esko Valtaoja,

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Ei edes pölyhiukkasen vertaa.

Pieniä määriä ilmaisevat kuvailusanat ovat suosittuja muodoltaan kielteisissä, olemattomuutta tähdentävissä sanontatavoissa: ei hitustakaan, ei hiventäkään, ei hiukkaakaan, ei himpun vertaa.

Pöly on pienistä, keveistä hiukkasista koostuvaa ainetta ja pöläys siitäkin vain kevyt tuulahdus. Sanan ilmaisuvoimaa on murteissa ja arkipuheessa tehostettu lisäämällä pöläyksen eteen sopivasti sointuvia määritteitä: ei höykäsen pöläystä, ei pöyhösen pöläystä, ei pöykösen pölähtävää, ei pyhäsen pölähtävää.

Kaikkien perusmerkitys on sama: ei yhtään mitään.

Määritteen ei tarvitse välttämättä merkitä mitään täsmällistä, mutta höykä sopii yhteyteen erityisen hyvin, sillä kansankielessä se tunnetaan ilmassa leijuvan sumun tai kaasun merkityksessä. Höykänen selittyy sen johdokseksi.

Hölkäsen pöläys on yleisemmin tunnetun höykäsen pöläyksen muunnelma. Usein yhdessä esiintyvät sanat voivat vaikuttaa toistensa muotoon, mikä näkyy esimerkiksi lukusanaluetteloista. Höykäsen muuttumista hölkäseksi on äänteellisesti voinut vauhdittaa myös kaikille tuttu hölynpöly, jossa alkuosa on samaa juurta kuin verbeissä hölistä ja hölöttää.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018