Pohkeissa karva­tupit erkaantuvat enemmän. Kuva Shutterstock
Pohkeissa karva­tupit erkaantuvat enemmän. Kuva Shutterstock

Kasvu vaikuttaa karvojen tiheyteen.

Karvoja on kahdenlaisia: pitkiä ja paksuja terminaalikarvoja, kuten hiukset ja silmäripset, sekä lyhyitä, ohuita ja värittömiä velluskarvoja, joita on suurin osa kehon karvoista. Ehkäpä hieman yllättäen suurin karvojen tiheys on hiuspohjan lisäksi kasvoissa. Kaikkialla muualla karvoja on huomattavasti vähemmän, kämmenissä ja jalkapohjissa ei lainkaan.

Karva kasvaa ihon pinnanalaisesta karvafollikkelista eli karvatupesta, joita ihmisellä on keskimäärin viisi miljoonaa. Kehon eri alueille kehittyy alun perinkin eri määrä karvatuppia. Tutkijat ovat tunnistaneet useita geenejä, jotka vaikuttavat tuppien­ tiheyteen. Huonommin ymmärretään, mikä määrää kehon eri osien karvatiheyttä – meillähän on samat geenit niin hiuspohjassa kuin säärissä.

Ehkäpä merkittävin karvatuppien­ tiheyksiin vaikuttava seikka on kasvu. Koska tuppia muodostuu vain sikiöaikana, on niiden tiheys suurimmillaan vastasyntyneillä. Keho ja ihon pinta-ala eivät kuitenkaan kasva tasaisesti, minkä takia karvatiheys muuttuu eri tavoin eri puolilla kehoa.

Eräässä tutkimuksessa laskettiin yhden aikuisen koehenkilön säärikarvat, ja hänellä karvatiheys oli 25 prosenttia suurempi säären etu- kuin takapuolella. On mahdollista, että molemmin puolin syntyy yhtä paljon tuppia, mutta kun pohje kasvaa enemmän, aikuisiässä karvatiheys­ on siellä pienempi.

Myös hormonitoiminta vaikuttaa karvoitukseen. Tämä näkyy selvimmin puberteetin aikana, jolloin osa karvatupista alkaa tuottaa terminaalikarvaa velluskarvan sijaan. Näin ollen voi näyttää siltä, että säärissä on enemmän karvoja kuin vaikkapa vatsan alueella, vaikka tosiasiassa tilanne on päinvastainen.

Vastaajana Marja Mikkola, molekyylibiologian dosentti, Helsingin yliopisto

Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2014

Raspu
Seuraa 
Viestejä13715
Liittynyt12.7.2010

Miksi karvoja on enemmän säärissä kuin pohkeissa?

MooM 16.02.2015 klo 14:57 Mnä olen aina ajatellut sen johtuvan pääasiassa kulutuksesta. Pohje, samoin kuin reisi lähes joka puolelta on alttiina vaatteiden ja pintojen hankaukselle. Sääri ei niinkään. Karvatuppien määrrään se ei tietysti vaikuta, mutta siihen kyllä, miten pitkäksi karva kasvaa ja miltä talja näyttää. Mutta onhan tuo kasvuhommakin ihan järkeenkäypä selitys. Ei silllä vastasyntyneellä paljon lihakset pullistele ja kyllä pohkeeseen tulee enemmän täytettä kuin säären puolelle. Noi...
Lue kommentti

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

MooM
Seuraa 
Viestejä6296
Liittynyt29.6.2012

Miksi karvoja on enemmän säärissä kuin pohkeissa?

Mnä olen aina ajatellut sen johtuvan pääasiassa kulutuksesta. Pohje, samoin kuin reisi lähes joka puolelta on alttiina vaatteiden ja pintojen hankaukselle. Sääri ei niinkään. Karvatuppien määrrään se ei tietysti vaikuta, mutta siihen kyllä, miten pitkäksi karva kasvaa ja miltä talja näyttää. Mutta onhan tuo kasvuhommakin ihan järkeenkäypä selitys. Ei silllä vastasyntyneellä paljon lihakset pullistele ja kyllä pohkeeseen tulee enemmän täytettä kuin säären puolelle.
Lue kommentti
Peippo on munallaan mitattuna Suomen kiivi. Kuva: Getty Images

Vatsanseutu pullistuu hitusen vain muninnan lopussa.

Selitys piilee ruumiinrakenteessa. Se, mikä näyttää linnun vatsalta, on itse asiassa enimmäkseen rintakehää, jonka lihasten alla on kova ja leveä rintalasta. Pehmeää ”vatsaa” linnuilla on vain pieni alue pyrstön ja jalkojen välissä.

Rintakehä voi toki liikkua ulommaksi, kun sisäelimet sitä työntävät, mutta koska se on panssarimainen, siihen ei synny pullistumaa.

Munarauhasessa syntyy vain ruskuainen, ja niitä irtoaa munanjohtimeen yksi kerrallaan. Valkuainen ja kuori syntyvät munanjohtimen loppupäässä hyvin nopeasti, eikä lintu ”kanna” niitä vatsassaan.

Kun muna on juuri tulossa, vatsanseutu voi periaatteessa hieman paisua, mutta sitä ei näe, koska silloin linnut istuvat visusti pesissään. Tämä vaihe kestää vain muutamia tunteja.

Ääriesimerkki lienee kiivi, jolla on kokoon suhteutettuna suurin muna. Kiivi ei näytä olevan ”raskaana”, vaikka muna on valtava, mutta varmasti sen peräpää pullistuu muninnan aikana.

Vastaajana Esa Hohtola,

eläinfysiologian emeritusprofessori, Oulun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2018

Kuumin valkea loimuaa valkeana. Kuva: Getty Images

Värin määräävät liekin lämpötila ja säteilyn aallonpituus.

Tulella tarkoitetaan yleensä liekkiä, joka syntyy aineen palamisessa. Palaminen on kemiallinen reaktio, jossa palava aine reagoi hapen kanssa.

Kun reaktio on riittävän nopea, syntyvä lämpö ei siirry heti ympäristöön vaan nostaa palavan aineen lämpötilaa. Tämä näkyy hehkumisena tai liekkinä.

Esimerkiksi nuotiossa palamisreaktio tapahtuu liekin ulkoreunalla, ja siinä syntyy nokea. Noki taas lähettää niin kutsuttua mustan kappaleen säteilyä.

Mustan kappaleen säteilyssä kappaleen lämpötila määrää, millä aallonpituudella säteily on voimakkainta. Tätä aallonpituutta vastaa näkyvän valon aallonpituusalueella aina jokin väri.

Korkein lämpötila ja matalin aallonpituus vastaavat violettia, sitten tulevat järjestyksessä sininen, vihreä, keltainen, oranssi ja punainen.

Nuotion liekin kuumimmassa kohdassa valon aallonpituuksien voima on niin suuri, että ihmissilmä näkee sen värien yhdistelmänä eli valkoisena värinä.

Viileämmät kohdat silmä näkee niin, että väri vastaa paremmin lämpötilaa. Keltainen ja oranssi kertovat noin 1 200:n ja punainen noin 700 asteen lämpötilasta.

Mustan kappaleen säteily ei kuitenkaan selitä kaikkea tulen väreistä.

Esimerkiksi sinisessä liekissä ei ole nokea, vaan liekin väri johtuu siitä, että kaasumolekyylien viritystila purkautuu ja lähettää säteilyä. Sen aallonpituus on lähellä sinistä väriä.

Vastaajana Jorma Jokiniemi,

pien- ja nanohiukkastekniikan professori, Itä-Suomen yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2018