Kirkkaasta valosta aivastelevia ihmisiä on aika paljon – eri tutkimusten mukaan jopa 18–35 prosenttia väestöstä.

Kyseessä on periytyvä ominaisuus. Aivastelua ei aiheuta valon tietty aallonpituus, vaan valon voimakkuuden vaihtelu. Hävittäjälentäjillä tehdyt kokeet osoittavat, ettei esimerkiksi aurinkolasien käyttö estä aivastelua.

Aivastelun mekanismista on esitetty monia eri teorioita. Ilmeisesti kyseessä on eräänlainen yleisreaktio. Voimakas valo aiheuttaa keskushermostossa reaktion, joka parasympaattisen hermoston kautta välittyy kasvojen voimakkaasti hermoitetuille alueille, kuten silmiin ja nenään. Seurauksena silmiin kerääntyy kyynelnestettä ja nenän tukkoisuus ja kutina lisääntyy, mistä aivastelukin johtuu. Ilmiöstä voi etsiä lisätietoja esimerkiksi internetistä sen lääketieteellisellä nimellä, photic sneeze reflex.

Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2002

Vastaaja:


Maija Hytönen


erikoislääkäri


HYKS, Korva-, nenä ja kurkkutautien klinikka

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
DedMoroz

Mä olisin veikannu 18-35 %.
Ja joo, olen huomannut varsin omituisiksi kääntyneitä juttuja taiton ym. puolesta. Ei ole mennyt ihan pulkkaan pojilla jutut.

Sattaapi olla muuten toi viiva.
Joku siinä vanhojen artikkeleiden lukemisessa ja-tai uudessa tietokanta konversiossa nyt on menny pieleen. Nörtit varmaan osaa sanoa mikä.

DedMoroz
Seuraa 
Viestejä18401

Mä olisin veikannu 18-35 %.
Ja joo, olen huomannut varsin omituisiksi kääntyneitä juttuja taiton ym. puolesta. Ei ole mennyt ihan pulkkaan pojilla jutut.

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

Sisältö jatkuu mainoksen alla