Kofeiini on piruuniemäs, 1,3,7-trimetyyliksantiini, jota on kahvin lisäksi teessä, kaakaossa, kolajuomissa, suklaassa ja eräissä lääkkeissä.

Sen vaikutukset keskushermostossa perustuvat pääasiassa adenosiinireseptorien salpaukseen.

Adenosiini on pieni, kaikkialla elimistössä esiintyvä molekyyli, joka muodostaa solujen energiavarastona toimivan adenosiinitrifosfaatin eli ATP:n ytimen. Aivosolujen vilkas toiminta lisää adenosiinin määrää solun ulkopuolella, missä se sitoutuu valvetilaa ylläpitävien solujen reseptoreihin estäen niiden toimintaa. Pian alkaa nukuttaa. Koska kofeiini tarttuu soluissa samoihin reseptoreihin, se herättää elimistön.

Valvottavaan vaikutukseen riittää jo 100 mg kofeiinia. Teho lisääntyy tiettyyn rajaan asti annoksen kasvaessa.
Jatkuva kahvin juonti on yleisin unen laadun heikentäjä ja siten myös päiväväsymyksen aiheuttaja. Jo 1-2 kupillista kahvia aamulla saattaa lähentää seuraavan yöunen pituutta ja heikentää unen laatua. Yhdessä pienessä kupillisessa kahvia on kofeiinia 60-120 mg, teessä 30-40 mg, kaakaossa 10-20 mg ja kolmanneslitran kolajuomapullossa 30 mg.

Vastaaja:


Tarja Stenberg


fysiologian dosentti


Helsingin yliopisto

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2515
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti