Kofeiini on piruuniemäs, 1,3,7-trimetyyliksantiini, jota on kahvin lisäksi teessä, kaakaossa, kolajuomissa, suklaassa ja eräissä lääkkeissä.

Sen vaikutukset keskushermostossa perustuvat pääasiassa adenosiinireseptorien salpaukseen.

Adenosiini on pieni, kaikkialla elimistössä esiintyvä molekyyli, joka muodostaa solujen energiavarastona toimivan adenosiinitrifosfaatin eli ATP:n ytimen. Aivosolujen vilkas toiminta lisää adenosiinin määrää solun ulkopuolella, missä se sitoutuu valvetilaa ylläpitävien solujen reseptoreihin estäen niiden toimintaa. Pian alkaa nukuttaa. Koska kofeiini tarttuu soluissa samoihin reseptoreihin, se herättää elimistön.

Valvottavaan vaikutukseen riittää jo 100 mg kofeiinia. Teho lisääntyy tiettyyn rajaan asti annoksen kasvaessa.
Jatkuva kahvin juonti on yleisin unen laadun heikentäjä ja siten myös päiväväsymyksen aiheuttaja. Jo 1-2 kupillista kahvia aamulla saattaa lähentää seuraavan yöunen pituutta ja heikentää unen laatua. Yhdessä pienessä kupillisessa kahvia on kofeiinia 60-120 mg, teessä 30-40 mg, kaakaossa 10-20 mg ja kolmanneslitran kolajuomapullossa 30 mg.

Vastaaja:


Tarja Stenberg


fysiologian dosentti


Helsingin yliopisto

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla