Laskeutuvan matkustajakoneen siivet ovat ympäröivää ilmaa kylmempiä ja siksi jäätyvät helposti.

Ilmassa jo käyneen ja maassa seisovan matkustajakoneen siivet siis todella jäätyvät herkemmin kuin lentävän koneen.
Koneen noustessa ja etääntyessä maasta sen ympärillä oleva ilma kylmenee noin 6,5 astetta kilometriä kohti. Jos maan pinnalla on 15 astetta, kymmenessä kilometrissä, matkustajakoneiden normaalissa lentokorkeudessa, on jo noin 50 astetta pakkasta.

Siivet eivät kuitenkaan kylmene samoihin lukemiin: kymmenessä kilometrissä niiden lämpötila on vain 30 pakkasastetta, eivätkä ne ympäristöä lämpimämpinä pääse jäätymään. Lentäessä siivet nimittäin lämpenevät, koska koneen ja ilman välinen kitka pysäyttää siipien pintaan osuvan ilmavirtauksen. Pysähtyneen virtauksen liike-energia muuttuu lämmöksi, josta osa imeytyy koneen pintaan. Tavallisen suihkukoneen siipien lämpötila voi nousta jopa 20-30 astetta ympäröivää ilmaa korkeammaksi, yli kaksi kertaa ääntä nopeammin liikkuvan Concorden jopa 120-150 astetta korkeammaksi.

Koneen laskeutuessa pakkasasteet säilyvät siivissä, sillä niiden sisässä oleva polttoaine lämpenee hyvin hitaasti. Näin siivistä tulee ympäristöä kylmempiä ja herkästi jäätyviä.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 2/1998

Vastaaja:


Seppo Laine


lentotekniikan professori


Teknillinen korkeakoulu

Aikoinaan ruokahalukohtainen kylläisyys edisti terveyttä.

Ilmiölle on kehitysopillinen eli evoluutioon perustuva selitys. Kyllästyminen samaan ruokaan kehittyi satojentuhansien vuosien aikana esi-isillemme, jotta he pysyisivät terveinä.

Jos jokin runsaasti saatavilla oleva ruoka olisi maistunut jatkuvasti, yksipuolinen ravinto olisi pitkällä aikavälillä johtanut ongelmiin. Siksi ihmiselle kehittyi ruokalajikohtainen kylläisyys. Kun jostain ruoasta tuli kylläiseksi, toisen makuinen vielä maistui. Se takasi, että sai riittävästi kaikkia elintärkeitä ravintomme osia: vitamiineja, hivenaineita, hiilihydraatteja, proteiineja, rasvoja ja kuituja.

Ruokalajikohtaista kylläisyyttä säätelevät geenit, ja mekanismi vaikuttaa myös meissä tämän ajan ihmisissä. Jokainen on kokenut sen aterioidessaan. Kun pääruoan jälkeen tuntuu, että nyt jo riittää, erimakuinen jälkiruoka vielä maittaa.

Kivikaudella ruokalajikohtainen kylläisyys oli hyödyllinen ominaisuus, mutta nykyisessä yltäkylläisessä ruokamaailmassa se helposti johtaa liikasyöntiin.

Eräässä kokeessa testihenkilöt söivät runsaan viikon ajan aterioilla melko yksitoikkoista ruokaa. Koe toistettiin siten, että jokaisella aterialla oli yksi ruokalaji lisää. Tämä lisäsi ruokahalua siinä määrin, että testihenkilöt söivät joka päivä – huomaamattaan – yli 400 kilokaloria enemmän.

Vastaajana Pertti Mustajoki, professori, sisätautien erikoislääkäri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017

Jäinen kinkkku ei menetä yhtään enempää nestettä kuin sula. Kuva_ Shutterstock

Jäinen kinkku kypsyy aivan yhtä meheväksi kuin sula.

Joulukinkun voi panna jäisenä uuniin – oikeastaan kannattaa, vaikka se voi kuulostaa äkkiseltään järjen vastaiselta.

Jotta kinkku maistuisi mehevältä, valtaosa sen nesteestä pitäisi saada pysymään lihassa.

Jäinen kinkku muhii kuumassa pidempään, mutta huoneenlämpöön temperoitu viettää suuremman osan paistoajasta korkeassa

lämpötilassa.

Tällainen kuumakäsittely voi poistaa lihasta liiaksi nestettä. Kypsyessä pinnan lämpö siirtyy kohti kinkun keskiosaa. Jos lämpötilaero pinnan ja keskiosan välillä kasvaa liian suureksi, vesi karkaa lihassyistä liian aikaisin ja epätasaisesti.

Paistoimme viime vuonna HKScanin koekeittiöissä kymmeniä jäisiä ja huoneenlämpöisiä joulukinkkuja. Kaikki kypsennettiin paistopussissa alle 100-asteisessa uunissa.

Jääkinkut paistuivat pidempään, mutta niistä ei valunut yhtään enempää nestettä kuin sulana uuniin pannuista.

Sokkotesteissä kumpikin versio keräsi yhtäläisiä kehuja niin mausta kuin mehevyydestä. Joidenkin suussa jääkinkku maistui jopa mehevämmältä ja paremmalta.

Vastaajana Sami Lamminaho, tuotekehityskokki, HKScan.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017