Olisi todella hämmästyttävää, jos galaksit ja tähdet eivät pyörisi akselinsa ympäri.

Ne nimittäin syntyivät luhistumalla, ja luhistuva aine pysyy paikallaan vain täysin symmetrisessä tilanteessa. Luonnossa ei mikään ole täydellistä.

Planeetat taas perivät pyörimisliikkeensä muodostuessaan nuoren tähden ympärillä kiertävässä kaasu- ja pölykiekossa. Kiekon hiukkaset osuvat planeetta-alkioon epäsymmetrisesti, mikä työntää sen pyörähdysliikkeeseen.
Vetovoimasta puolestaan johtuu se, että planeetat kiertävät tähtiä, tähdet galaksien keskustaa ja galaksit galaksijoukkojen painopistettä. Tietynmassaiset kappaleet liikkuvat yhteisen painopisteen ympäri vetovoiman sanelemin säännöin.

Itse universumi sen sijaan ei näytä pyörivän. Alkuräjähdyksestä peräisin olevan kosmisen taustasäteilyn tasaisuudesta saadaan maailmankaikkeuden pyörimiselle yläraja: kosmos on 10 miljardin viime vuoden kuluessa pyörähtänyt korkeintaan yhden kaarisekunnin (360 osaa asteesta).

Jos koko universumi pyörisi, sillä olisi myös pyörähdysakseli, jonka suhteen ympäröivä kosmos näyttäisi erilaiselta. Tällaisestakaan ei ole näyttöä.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 2/1999

Vastaaja:


Leena Tähtinen


toimittaja, tähtitieteen dosentti

taucalm
Seuraa 
Viestejä7047
Liittynyt3.9.2009

Miksi kosmoksessa pyörii?

Kaikki mitä on perustuu värähtelyyn. Jos ei olisi liikettä ei olisi myöskään mitään havaittavaa.
Lue kommentti

"Everything is backwards; everything is upside down. Doctors destroy health, lawyers destroy justice, universities destroy knowledge, governments destroy freedom, the major media destroy information and religions destroy spirituality."

Eusa
Seuraa 
Viestejä13405
Liittynyt16.2.2011

Miksi kosmoksessa pyörii?

Eusa 27.05.2015 klo 20:49 TeeSi 27.05.2015 klo 08:14 Jos Maapallolla olisi pysyvä pilvipeite eikä lentokonetta olisi keksitty... Mitattaisiin geoidin muoto ja saman massan paino eri paikkakunnilla. Mikä selittäisi massan lasketusta painovoimasta poikkeavat painoerot? Suurimmillaan selittämätön ero on 0,3% eli helposti havaittavissa, Piirrettäisiin kartta painoeroista ja pääteltäisiin että geoidi pyörii tietyn akselin suhteen jolloin keskipakovoima selittäisi painoerot! Eikös sama päde...
Lue kommentti

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Esiäidin kannatti kyllästyä. Kuva: SPL/MVPhotos

Aikoinaan ruokahalukohtainen kylläisyys edisti terveyttä.

Ilmiölle on kehitysopillinen eli evoluutioon perustuva selitys. Kyllästyminen samaan ruokaan kehittyi satojentuhansien vuosien aikana esi-isillemme, jotta he pysyisivät terveinä.

Jos jokin runsaasti saatavilla oleva ruoka olisi maistunut jatkuvasti, yksipuolinen ravinto olisi pitkällä aikavälillä johtanut ongelmiin. Siksi ihmiselle kehittyi ruokalajikohtainen kylläisyys. Kun jostain ruoasta tuli kylläiseksi, toisen makuinen vielä maistui. Se takasi, että sai riittävästi kaikkia elintärkeitä ravintomme osia: vitamiineja, hivenaineita, hiilihydraatteja, proteiineja, rasvoja ja kuituja.

Ruokalajikohtaista kylläisyyttä säätelevät geenit, ja mekanismi vaikuttaa myös meissä tämän ajan ihmisissä. Jokainen on kokenut sen aterioidessaan. Kun pääruoan jälkeen tuntuu, että nyt jo riittää, erimakuinen jälkiruoka vielä maittaa.

Kivikaudella ruokalajikohtainen kylläisyys oli hyödyllinen ominaisuus, mutta nykyisessä yltäkylläisessä ruokamaailmassa se helposti johtaa liikasyöntiin.

Eräässä kokeessa testihenkilöt söivät runsaan viikon ajan aterioilla melko yksitoikkoista ruokaa. Koe toistettiin siten, että jokaisella aterialla oli yksi ruokalaji lisää. Tämä lisäsi ruokahalua siinä määrin, että testihenkilöt söivät joka päivä – huomaamattaan – yli 400 kilokaloria enemmän.

Vastaajana Pertti Mustajoki, professori, sisätautien erikoislääkäri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017

Jäinen kinkkku ei menetä yhtään enempää nestettä kuin sula. Kuva_ Shutterstock

Jäinen kinkku kypsyy aivan yhtä meheväksi kuin sula.

Joulukinkun voi panna jäisenä uuniin – oikeastaan kannattaa, vaikka se voi kuulostaa äkkiseltään järjen vastaiselta.

Jotta kinkku maistuisi mehevältä, valtaosa sen nesteestä pitäisi saada pysymään lihassa.

Jäinen kinkku muhii kuumassa pidempään, mutta huoneenlämpöön temperoitu viettää suuremman osan paistoajasta korkeassa

lämpötilassa.

Tällainen kuumakäsittely voi poistaa lihasta liiaksi nestettä. Kypsyessä pinnan lämpö siirtyy kohti kinkun keskiosaa. Jos lämpötilaero pinnan ja keskiosan välillä kasvaa liian suureksi, vesi karkaa lihassyistä liian aikaisin ja epätasaisesti.

Paistoimme viime vuonna HKScanin koekeittiöissä kymmeniä jäisiä ja huoneenlämpöisiä joulukinkkuja. Kaikki kypsennettiin paistopussissa alle 100-asteisessa uunissa.

Jääkinkut paistuivat pidempään, mutta niistä ei valunut yhtään enempää nestettä kuin sulana uuniin pannuista.

Sokkotesteissä kumpikin versio keräsi yhtäläisiä kehuja niin mausta kuin mehevyydestä. Joidenkin suussa jääkinkku maistui jopa mehevämmältä ja paremmalta.

Vastaajana Sami Lamminaho, tuotekehityskokki, HKScan.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017