Lammas on kotieläimistämme vahvimmin sopeutunut laumassa elämiseen.

Yksittäinen lammas seuraa tiiviisti laumaansa, ja evoluution kuluessa voimakas seuraamisvietti on osoittautunut lajin säilymiselle hyödylliseksi. Koska karitsa seuraa emoaan heti syntymänsä jälkeen, se saa lauman suojan alusta asti. Lampaiden käyttäytyminen on hyvin tarkoituksenmukaista: ne pitävät hyvää huolta jälkeläisistään ja selviävät hyvin vaihtelevissa oloissa.

Kansantarinoissa ja saduissa lammas esitetään toisinaan tyhmänä määkijänä, koska se seuraa sokeasti omaa laumaansa. Nämä tarinat kertovat kuitenkin enemmän ihmisestä itsestään kuin lampaasta. Länsimaisessa kulttuurissa arvostetaan yksilöitä, jotka ajattelevat omilla aivoillaan eivätkä mukaudu kyseenalaistamatta muiden tahtoon. Koska lammas on laumaeläin, siitä on ollut helppo tehdä ”tyhmän” ihmisen symboli.

Ei ole mitään syytä pitää lammasta tyhmänä eläimenä. Ja kyllä lammas temppujakin oppii; pidettäneenkö sitä sitten ”viisautena”.

Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2003

Vastaaja:


Hannu Saloniemi


kotieläinhygienian professori


Helsingin yliopisto, eläinlääketieteen laitos

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla