Lammas on kotieläimistämme vahvimmin sopeutunut laumassa elämiseen.

Yksittäinen lammas seuraa tiiviisti laumaansa, ja evoluution kuluessa voimakas seuraamisvietti on osoittautunut lajin säilymiselle hyödylliseksi. Koska karitsa seuraa emoaan heti syntymänsä jälkeen, se saa lauman suojan alusta asti. Lampaiden käyttäytyminen on hyvin tarkoituksenmukaista: ne pitävät hyvää huolta jälkeläisistään ja selviävät hyvin vaihtelevissa oloissa.

Kansantarinoissa ja saduissa lammas esitetään toisinaan tyhmänä määkijänä, koska se seuraa sokeasti omaa laumaansa. Nämä tarinat kertovat kuitenkin enemmän ihmisestä itsestään kuin lampaasta. Länsimaisessa kulttuurissa arvostetaan yksilöitä, jotka ajattelevat omilla aivoillaan eivätkä mukaudu kyseenalaistamatta muiden tahtoon. Koska lammas on laumaeläin, siitä on ollut helppo tehdä ”tyhmän” ihmisen symboli.

Ei ole mitään syytä pitää lammasta tyhmänä eläimenä. Ja kyllä lammas temppujakin oppii; pidettäneenkö sitä sitten ”viisautena”.

Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2003

Vastaaja:


Hannu Saloniemi


kotieläinhygienian professori


Helsingin yliopisto, eläinlääketieteen laitos

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2494
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti