Punaisella on omat tehtävänsä.

Moni on oppinut, että lehdet muuttavat väriään syksyllä, koska lehtivihreä hajoaa ja lehtien sisältämät keltaiset ja punaiset väriaineet tulevat näkyviin. Syksyn väriloisto olisi siis vain oheisilmiö.

Ruska on kuitenkin enemmän kuin kaunista turhuutta. Lehti varta vasten valmistaa helottavia pigmenttejä, vaikka se pian putoaa maahan. Jotain hyötyä väreistä täytyy koitua.

Joidenkin tutkijoiden mielestä syysvärit, eritoten punaiset antosyaanipigmentit, suojaavat liialta valolta. Etenkin kylminä ja kirkkaina päivinä lehtiin voi muodostua runsaasti antosyaaneja. Valosuojaa tarvitsee prosessi, jossa lehti pilkkoo lehtivihreän ja ottaa talteen sen sisältämät yhdisteet, kuten typen. Liika valo häiritsee ravinteiden säilöön panoa.

Tuholainen, älä tule!

Syksyn puna kehittyi ehkä myös varoitukseksi. Väreillä kasvi uhoaa kasvinsyöjille elinvoimastaan ja kyvystään tuottaa puolustusaineita: turha tulla tänne munimaan tai ruokailemaan! Punertumista aiheuttavat antosyaanit esiintyvätkin yhdessä syönniltä suojaavien aineiden kanssa.

Lisätodiste tulee omenatarhoista. Omenapuut eivät enää punastele syksyllä samaan malliin kuin niiden villit esimuodot. Puutarhoissa puut eivät kohtaa samanlaista painetta suojautua tuholaisilta kuin luonnossa. Varoitusväri ei enää ole tarpeen.

Kirvatkin välttelevät punaisia lehtiä. Sen sijaan koivuissa yleinen keltainen vetää kirvoja syksyisin puoleensa. Väri kertoo niille, että lehtisuonissa virtaa ravintoa, kun pilkkoutuneen lehtivihreän jäänteet kulkeutuvat ravinteina pois lehdestä.

Kirvoista ei kuitenkaan aina ole suurta haittaa, muistuttaa soveltavan ekologian professori Jarmo Holopainen Itä-Suomen yliopistosta. Kirvat houkuttavat paikalle myös niitä lypsävät muurahaiset, jotka tekevät selvää monista tuholaisista.

Eurooppa kellertää

Entä miksi Euroopan metsät loistavat syksyllä etupäässä keltaisina, kun Pohjois-Amerikassa hallitsee punainen? Holopainen keksi kollegansa kanssa hakea selitystä jääkaudesta ja vuorista. Amerikan pitkittäisten vuorijonojen ansiosta lajit saattoivat selvitä jääkaudesta etelämpänä ja palata takaisin pohjoiseen, kun jääpeite jälleen vetäytyi. Näin siellä säilyivät puuston ohella tuholaiset, joita puut olivat sopeutuneet varoittamaan punaisella värillään.

Euroopan poikittaiset Alpit hidastivat lajien palaamista pohjoiseen. Useimmat syksyllä punertuvat puulajit ja niiden syöjät katosivat Pohjois-Euroopasta, jolloin jäljelle jäivät enimmäkseen kellastujat.

Vastaaja:


Mikko Puttonen


tiedetoimittaja

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2500
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti