Selitys piilee kasviryhmien erilaisissa kantamuodoissa ja syntyolosuhteissa.



Paljassiemenisten luokkaan kuuluva havupuiden lahko on kehityshistoriallisesti vanha ja erikoistunut ryhmä. Koppisiemeniset lehtipuut ovat puolestaan nuorempi, isompi ja epäyhtenäisempi kasviryhmä. Ensimmäiset koppisiemeniset kehittyivät oloissa, joissa oli selvä sadekausi ja kuiva kausi. Ne hyötyivät kyvystään kasvattaa leveät lehdet, joissa on laaja yhteyttämispinta. Lehdet saattoi myös karistaa kuivan kauden ajaksi. Neulasten kilpailukyky kasvukauden hyödyntämisessä on huonompi.

Lehtipuut viihtyvät erityisesti lämpimillä ja lauhkeilla alueilla. Havupuut taas ovat viileän ilmanalan valtiailta. Osa nykyisistä lehtipuista on ainavihantia, ja jotkin havupuut puolestaan karistavat neulasensa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2001

Vastaaja:


Mikko Piirainen


kasvimuseon amanuenssi


Helsingin yliopisto

Prossimo Treno
Seuraa 
Viestejä1391
Liittynyt26.3.2006

Miksi lehtipuilla on lehdet mutta havupuilla neulaset?

Lainaus: Miksi lehtipuilla on lehdet mutta havupuilla neulaset?" Olisihan se peräti outoa, jos asia olisi toisin päin. Että lehtipuilla olisi neulaset ja havupuilla lehdet. Nimeäjällä on varmasti ollut loogiikka mielessään ja siksi hän on nimennyt lehtiä kantavat puut lehtipuiksi ja neulasia kantavat puut havupuiksi. Myönnettäköön, että neulasia kantavat puut voisivat olla myös neulaspuita mutta toisaalta havu on puussa näkyvämpi ominaisuus kuin yksittäinen neulanen.
Lue kommentti

TOIJALA. Katse josta huomaa toisen olevan aivan liian päissään, jotta hän ymmärtäisi mitään mitä hänelle on sanottu viimeisen 20 min. aikana. "Junassa yritin puhua hänelle, mutta hän oli jo toijalassa." — Antti Hyry (Kokkilan kakkakääpiö, Hömpönkeinaa, Hirvi Akuniemi, Artsiitti Höti Pörtsiitti)

optimistx
Seuraa 
Viestejä852
Liittynyt14.1.2008

Miksi lehtipuilla on lehdet mutta havupuilla neulaset?

:), neljä peukkua jo. Mikähän tässä oikein on, kun tuo kommentti tuntuu nyt, klo 14:41, päivän parhaalta vitsiltä? Sielussani piilevä tomera kukkahattutäti suree kuitenkin kysyjää: tuntuuko hänestä tämmöinen kommentointi pahalta? Päivän parhaalla ei tietenkään ole mitään tekemistä sen kanssa, että heräsin juuri yöuniltani aivan pää pyörällä. Rakas pyöräni oli nimittäin nojailemassa sänkyäni vasten(okeasti!) .Vaimoni on maalla nääs.
Lue kommentti

1. Päätä, mikä (tutkimus-)tulos TUNTUISI mukavalta
2. Etsi tulosta tukevia todisteita, hylkää kaikki muut todisteet
3. Pysy kannallasi lopun elämää ja toista sitä kaikille herkeämättä.
4. Valmis!

http://www.tiede.fi/keskustelu/66231/ei_yliopistollinen_tutkimus_taikako...

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2498
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti