Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Ehkä kasvit perivät värin muinaisilta syvän meren bakteereilta.

Lehtivihreä eli klorofylli imee voimakkaasti itseensä sinisen ja punaisen valon aallonpituuksia, kun taas vihreä valo heijastuu siitä pois. Tämän takia kasvimaailma näyttää silmiimme vihreältä. Lehtivihreän lisäksi lehdissä on paljon muitakin pigmenttejä, kuten karotenoideja, joiden avulla kasvi voi hyödyntää auringonvalon spektriä laajemminkin.

Tiedossa ei ole, miksi evoluutio on päätynyt nimenomaan lehtivihreään eikä esimerkiksi lehtipunaiseen tai -mustaan. On ehdotettu, että meren pintakerroksissa elävät arkeonit olisivat muinaisina aikoina hyödyntäneet vihreää valoa, jolloin muille, syvemmällä syvemmällä eläville bakteereille olisi jäänyt käytettäväksi vain punaisen ja sinisen valon aallonpituudet. Nuo varhaiset vihreää valoa hyödyntäneet arkeonit kuolivat syystä tai toisesta sukupuuttoon.

Syvemmällä elävistä, sinistä ja punaista valoa hyödyntävistä, lehtivihreää sisältävistä ja siis vihreältä näyttävistä bakteereista olisivat hypoteesin mukaan sittemmin kehittyneet nyt tuntemamme vihreät kasvit ja levät. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vastaajana Paula Mulo, molekulaarisen kasvibiologian apulaisprofessori, Turun yliopisto.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2016

Sisältö jatkuu mainoksen alla