Toukokuun väri on koivikoiden raikas vaaleanvihreä.

Mistä hiirenkorvat saavat sävynsä?

Koulussa on opittu, että puiden lehdet ovat vihreitä, koska kasvien yhteyttäjät eli viherhiukkaset ovat vihreitä.

– Ratkaisevaa on viherhiukkasten lehtivihreä eli klorofylli. Se vastaa lehtien väristä, sanoo Turun yliopiston kasvitieteen professori Eva-Mari Aro.

Klorofylli on iso orgaaninen molekyyli, jonka keskuksessa on magnesiumatomi. Magnesium on metallina kirkkaan hopeanvalkoinen, mutta klorofyllin osana se toimii toisin. Klorofyllin magnesium on tärkeä vihreän värin kannalta. Jos se tipahtaa pois, väri muuttuu harmaaksi.

– Koko klorofyllimolekyylin rakenne ratkaisee. Se on rengasmainen. Tämä molekyyli kokonaisuutena imee eli absorboi sinistä ja punaista mutta ei vihreää valoa, Aro selittää. Väri, jonka kasvit heijastavat auringonvalosta luonnossaliikkujan verkkokalvolle, kertoo, että tätä kaistaa näkyvän valon kirjosta ne eivät pysty käyttämään.

Hemoglobiinissa sama rakenne

Yhteyttämisessä syntyy happea ja kemial­lista energiaa. Vastakkaisessa prosessissa, soluhengityksessä, taas tarvitaan happea. Veressä happea kuljettaa hemoglobiini, joka muistuttaa rakenteeltaan klorofyllimolekyyliä. Siinä keskusatomina on rauta-atomi, jonka ansiosta veri on punaista.

Samanlainen molekyyli on myös punaisessa lihassa. Lihassoluille tarjoilee happea myoglobiini, jonka keskusatomina on hemoglobiinin tapaan rauta-atomi.

Klorofylli käyttää punaista valoa

Klorofyllin toiminta on kuitenkin erilaista kuin hemoglobiinin. Se absorboi eli imee valoa, joka samalla virittää elektronin. Yhteyttämisessä kasvien pigmenttisysteemien on kyettävä sekä tähän valon keruuseen että veden hajottamiseen vedyksi ja hapeksi.

– Klorofylli pystyy vaadittavaan valokemiaan, ja yhteyttävien organismien peruspigmentti on klorofylli, Aro sanoo.

Voisiko meillä olla puita, jotka yhteyttävät hehkuvan punaisilla lehdillä? Meressä elää leviä, jotka tekevät niin. Syvänmeren levät ovat sopeuttaneet valohaavipigmenttinsä sellaisiksi, että ne absorboivat parhaiten syvälle pääsevää valoa, joka on sinistä ja vihreää. Siksi ne ovat itse väriltään punaisia.

– Klorofylli käyttää valokemiaan juuri punaista valoa. Se absorboi myös sinistä, mutta sinisen valon energiasta osa häviää lämpönä, Aro kertoo. Punaista pois heijastavat puiden lehdet eivät siis olisi tehokkaita yhteyttäjiä.

Kun puut hehkuvat punaista ruska-aikaan, yhteyttäminen on päättynyt ja lehtivihreä poistunut lehdistä. Silloin pääsevät esiin kasvin muut pigmentit, esimerkiksi erilaiset karotenoidit. Ne ovat ovat keltaisia, oransseja ja punaisia.

Klorofylli lisääntyy, vihreys syventyy

Alkukesästä Suomen koivut loistavat heleän vihreinä, ja monien mielestä luonto on silloin kauneimmillaan. Keskikesän sävy on tummanvihreä. Tummuvatko klorofyllit kesän mittaan?

Eivät sentään. Värin muuttuminen heleästä tummemmaksi johtuu osaksi siitä, että klorofylli lisääntyy. Toinen syy on lehtien paksuuntuminen ja pintakerroksen eli niin sanotun kutikulan vahvistuminen.

Marko Hamilo on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2013

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2498
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti