Lihaksen solut tuottavat hiilihydraateista (esim.

glukoosista) maitohappoa aina jonkin verran, mutta se pystytään käyttämään hyväksi. Kun lihastyö on rajua, glukoosin hajotus nopeutuu mm. stressihormonien vaikutuksesta. Usein myös hapesta on samanaikaisesti pulaa hengityksen ja verenkierron kiihtymisen vuoksi. Glukoosin kiihtyneen alkuhajotuksen ja happea vaativan jatkokäsittelyn välille syntyy epäsuhta, joka johtaa maitohapon muodostumiseen. Maitohappo ei sinänsä lannista urheilijaa, vaan happamuuden lisääntyminen lihaksissa ja veressä.

Happamuus estää lihaksen energiansaantia hidastamalla välittömien energia-aineiden, kreatiinifosfaatin ja ATP:n, käyttöä ja estämällä maitohapon muodostusta. Myös lihassolun supistuminen häiriintyy, koska happamuus vaikuttaa yhtäältä hermoimpulssin välittymiseen solun sisälle ja toisaalta lihassolun valkuaisaineiden liukumiseen toistensa lomitse. Myös kudosnesteiden suola- ja nestetasapaino horjuu, mikä saattaa yhdessä happamuuden muutosten kanssa aiheuttaa lihaskramppeja, lihaskipuja ja jopa pahoinvointia. Happamuus vaikuttaa myös aivojen hengityskeskukseen ja aiheuttaa voimakasta hengästymistä.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 6/1996

Vastaaja:


Heikki Rusko


apulaisprofessori, johtaja


Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2510
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti