Uskomusten alkujuuret katoavat hämärään, mutta tässä on yksi vastaus.



Vielä 1950-luvun alussa ufot kuvattiin pienikokoisiksi, ei kuitenkaan vihreiksi. Elokuussa 1955 yhdysvaltalaiset tiedotusvälineet kertoivat pienten miesten hyökänneen kentuckylaiselle maatilalle. Eräs reportteri keksi irvailla ”taistelusta vihreiden hirviöiden” kanssa kenties siksi, että elokuvakauden kassamagneetti oli myöhemmin legandaksi muodostuva kauhufilmi Mustan laguunin hirviö (Creature from the Black Lagoon, Jack Arnold 1954). Sen päähenkilö oli väriltään vihreä. Pian pieniä vihreitä miehiä vilisi kaikkialla. Punaisia, mustia, ruskeita, keltaisia ja valkoisia miehiähän käveli jo kaduilla.

Värillä on myös pitkät perinteet. Historia tuntee muun muassa vihreän hedelmällisyyden jumalan ja maissitölkin jättiläisen.

Suomessa kaikkia avaruusvieraita kutsuttiin pitkään marsilaisiksi kotipaikasta riippumatta. Sesongin hitti on ehdottomasti harmaa humanoidi.

Lisää elokuvasta Mustan laguunin hirviö:
www.geocities.com/Hollywood/2084/chapman1.html

Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2001

Vastaaja:


Esko Valtaoja


avaruustähtitieteen professori


Turun yliopisto

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2503
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti