Naisten pitkäikäisyys selittyy sekä fysiologialla että elintapaeroilla.

Teollistuneiden maiden tärkein ennenaikaista kuolemaa aiheuttava sairaus, sepelvaltimotauti, kehittyy miehille 5–10 vuotta aikaisemmin kuin naisille. Estrogeeni luultavasti suojaa naista tältä taudilta. Naisukupuolihormoneilla voi olla myös muita edullisia vaikutuksia.

Elintavoilla on myös osuutta asiaan. Suomalaiset naiset tupakoivat edelleen vähemmän ja juovat itsensä humalaan harvemmin kuin miehet. Elinajan odotteen erosta 3–4 vuotta selittynee elintavoilla ja loput 3–4 vuotta fysiologialla.

Naiset eivät ole aina eläneet miehiä pidempään. Vielä 1800-luvun lopulla sukupuolten elinajan odote oli yhtä pitkä, alle 50 vuotta. Nykyään suomalainen nainen sinnittelee 81-vuotiaaksi ja mies noin 74-vuotiaaksi.
Miksi naisten ja miesten välillä ei ollut eroa 150 vuotta sitten? Selityksiä on ainakin kaksi. Tuolloin odotettavissa olevan elinajan pituuteen vaikutti erityisesti lapsikuolleisuus, joka oli yhtä suurta tytöillä ja pojilla. Lisäksi naisia kuoli paljon raskauteen ja synnytykseen. Lapsikuolleisuuden vähetessä sekä raskauden ja synnytysten hoidon kehittyessä ero alkoi kasvaa.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 7/2000

Vastaaja:


Jussi Huttunen


professori, pääjohtaja


Kansanterveyslaitos

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2510
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti