Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012

Ero havaittiin vasta 1900-luvulla, kun elinolojen parannuttua sekä miesten että naisten eliniän odote piteni merkittävästi.

Eron syiksi on epäilty kaikkea, mikä miehiä ja naisia biologisesti erottaa, kuten hormoneita, perimää ja kehon kokoa sekä miesten riskikäyttäytymistä, joka altistaa onnettomuuksille ja ennenaikaiselle kuolemalle.

Lisäksi on esitetty, että syynä olisi solun energialaitosten, mitokondrioiden, toiminta. Naishormonit eli estrogeenit stimuloivat sitä, joten naisten kudokset saattavat sopeutua energiakriiseihin helpommin kuin miesten. Naisilla on myös enemmän mitokondrio-dna:ta ja siihen kertyy suhteessa vähemmän sattumanvaraisia geenivirheitä kuin miehillä.

Banaanikärpäs- ja hiiritutkimusten mukaan munasolu osaa karsia mitokondrio-dna:n haitallisimpia muutoksia. Koska valinta tapahtuu naaraan solussa, se voi suosia naaraalle parhaita geenimuotoja. On esitetty, että jotkin näin valikoituneista mitokondrio-dna:n versioista toimivat uroksen soluissa huonommin ja haittaavat niiden energiansaantia.

Vakuuttavaa kokeellista tietoa siitä, että mitokondrioiden toiminta suoraan liittyisi pitkäikäisyyteen, ei kuitenkaan vielä ole. On mahdollista, ettei naisten ja miesten eroa riitä selittämään mikään yksittäinen syy.

Vastaaja:


Anu Wartiovaara


kliinisen molekyylilääketieteen Sigrid Jusélius -professor


Helsingin Yliopisto

kariluoto
Seuraa 
Viestejä165
Liittynyt22.1.2014

Miksi naiset elävät pidempään kuin miehet?

Koska naisten ei tarvitse elää naisen kanssa parisuhteessa. 40 vuoden parisuhdeshokkihoito viiden naisen kanssa (ei yhtä aikaa), on kuluttanut minua takuuvarmasti enemmän kuin mikään muu elämääni liittyvä tekijä. Ainoastaan todella rankka alkoholi- tai huumeriippuvuus pääsee lähelle naisen vaikutusta elinikäennusteen suhteen. Edellä mainitut riippuvuudet voivat usein johtua parisuhteen aiheuttamasta stressistä. Voin sanoa kokemuksen syvällä rintaäänellä, että nainen imee miehestä kaikki parhaat...
Lue kommentti

In alimentum sanitas.

taucalm
Seuraa 
Viestejä7047
Liittynyt3.9.2009

Miksi naiset elävät pidempään kuin miehet?

Miehissä on enemmän typeryksiä, jotka laskevat keski-ikää poistumalla joukosta alle 30v-40v.
Lue kommentti

"Everything is backwards; everything is upside down. Doctors destroy health, lawyers destroy justice, universities destroy knowledge, governments destroy freedom, the major media destroy information and religions destroy spirituality."

Rapeus jää haaveeksi, jos pannu on kylmä ja rasva tavallista voita.

Maailmassa ei ole niin hyvää kokkia, ettei ensimmäinen yritys olisi aina riekaleinen valkea möykky. Toinen lettukokin kummajainen on se, että ensimmäisen puolen paistopinnalla on aina erilainen kuvio kuin toisen. Tieteellistä syytä kumpaankaan ilmiöön ei tarkkaan tiedetä.

Yleensä paistaja on malttamaton ensimmäistä lettua odottaessaan ja annostelee siksi taikinaa liian kylmälle pannulle. Parempaan tulokseen pääsee, jos antaa pannun kuumentua perusteellisesti. Lisäksi rasvan pitää antaa ruskistua.

Letuista saa rapeita ja kullankeltaisia, kun paistaa ne kuumalla pannulla kirkastetussa voissa. Silloin vesi haihtuu nopeasti paistoksen pinnalta. Rapeus jää helposti syntymättä, mikäli käyttää tavallista voita tai muuta vesipitoista rasvaa. Tällöin lettutaikina vain kiehuu vedessä.

Kirkastettu voi valmistetaan poistamalla voista heraproteiini ja vesi. Jäljelle jää voiöljy, joka kestää palamatta erittäin korkeita paistolämpötiloja.

Vastaajana Anu Hopia,

elintarvikekehityksen tutkimusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018

Molemmat ovat oman kielikuntamme perintöä, eivät lainaa länsinaapurista.

Suomen minä-pronomini ei ole lainaa ruotsista, vaan se kuuluu uralilaisen kielikunnan ikivanhaan perintösanastoon. Sille löytyy etymologisia vastineita itämerensuomesta samojedikieliin asti, joten se on ollut suomessa ja sitä edeltäneissä kielimuodoissa jo tuhansien vuosien ajan, kauan ennen kosketuksia ruotsiin.

Äänneasultaan samantapaisia ensimmäiseen persoonaan viittaavia pronomineja on myös muissa kielikunnissa. Indoeurooppalaisten kielten lisäksi niitä löytyy esimerkiksi mongoli- ja tunguusikielistä, eskimo-aleuttilaisista kielistä, eräistä tunnetuista muinaiskielistä, kuten etruskista ja sumerista, sekä monista paleosiperialaisista kielistä, jotka eivät tiettävästi ole sukua toisilleen.

Tätä pronominien yhtäläisyyttä ovat jotkut tutkijat pitäneet todisteena kielikuntien välisestä alkusukulaisuudesta, mutta vaikka ensimmäisen persoonan pronomini kuuluu kielen parhaiten säilyviin aineksiin, kielitieteellisesti perusteltuja sukulaisuusteorioita ei voi rakentaa pelkästään yksittäisten pronominien varaan.

Itse-sanalla on erikoinen historia. Sekin kuuluu ikivanhaan suomalais-ugrilaiseen perintösanastoon, mutta se ei ole alkuaan ollut pronomini vaan substantiivi, joka on tarkoittanut varjoa tai ihmisen varjosielua. Ihminen näkee varjossa oman kuvansa, siis itsensä, ja sukukielten sanavastineista päätellen myös ihmisen sielun eli hänen henkisen minänsä on aikoinaan uskottu heijastuvan hänen varjossaan.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018