Maito lypsetään lehmän utareista lypsykoneella, jossa vallitsee alipaine.

Lisäksi laitteisto on niin tiiviis, ettei ylimääräisiä ilmavuotoja esiinny. Lypsykoneen rakenteelliset ja toiminnalliset vaatimukset on esitetty standardissa SFS-ISO 5707.

Utareista maito kerätään ensin lypsimien yhdyskappaleeseen, jonne päästetään ilmaa vajaan millimetrin ilmanottoreiän kautta. Tämä on yleensä ainoa tarkoituksellisesti lypsykoneen maitopuolelle päästettävä ilmamäärä.

Yhdyskappaleista maito siirtyy maitoputkea pitkin maidonkokoojaan, jossa suurin osa lypsyn yhteydessä maitoon sekoittunueesta ilmasta poistetaan. Lopuksi maito tyhjennetään tilasäiliöön maitopumpun avulla. Näin ollen maito on ilman kanssa kosketuksissa niin lyhyen aikaa, etteivät navettailmassa olevat hajut ehdi imeytyä siihen.

Tilasäiliökin sijaitsee maitohuoneessa, joka ei saa olla suorassa yhteydessä eläintilaan. Maitohuoneessa on myös oltava hyvä ilmanvaihto, jotta ilma säilyy raikkaana ja maidon aistinvarainen laatu moitteettomana.


Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2005

Vastaaja:


Hanna Laitinen


laatupäällikkö


Valio

jussipussi
Seuraa 
Viestejä38590
Liittynyt6.12.2009

Miksi navetan haju ei tartu maitoon?

Näin ollen maito on ilman kanssa kosketuksissa niin lyhyen aikaa, etteivät navettailmassa olevat hajut ehdi imeytyä siihen. Olisiko ollut tarkempaa kirjoittaa muotoon ..." navettailmassa olevat kemikaalit/molekyylit eivät ehdi imeytyä siihen". Haju itsessään on "aistimuksen tulos" sehän ei siten pysty imeytymään maitoon. Koska jos ja kun molekyytlit/kemikaalit ehtisivät imeytyä riittävässä määrin maitoon niin niiden molekyylien ja maidon yhdistelmä ei välttämättä tuoksuisi "navetalta"?
Lue kommentti

Perinteiset tekniikat tuskin toimivat.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä harrastanut seksiä avaruuden painottomuudessa – tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut.

Useimmat perinteiset tekniikat taitavat olla aika hankalia toteuttaa Newtonin lakien tehdessä tehtävänsä: kun työntää, työnnetty työntää takaisin yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Sitkeän huhun mukaan Nasa olisi aikoinaan testannut avaruusseksiä tieteellisesti – julkisuuteen vuodettu tutkimusraporttikin löytyy ne tistä.

Alustavien tutkimusten ja tietokonemallinnusten jälkeen avaruudessa kokeiltavaksi oli valittu kymmenen asentoa. Ilman apuvälineitä oli erittäin hankala selvitä, koska ”loppuvaiheessa jompikumpi testaajista tuli helposti irrottaneeksi otteensa kumppanistaan”.

Raportti suositteleekin remmikiinnitystä tai muunneltua makuupussia painottoman seksin apuvälineeksi.

Kyseessä on kuitenkin pelkkä kaupunkilegenda, joka lienee saanut alkunsa siitä, että sukkulalennolla STS-47 oli mukana aviopari, astronautit Mark Lee ja Jan Davis.

Totta sen sijaan on, että muuan yhdysvaltalainen pyhäkoulunopettaja on patentoinut painottomassa tilassa käytettävän seksihaarniskan.

Vastaajana Esko Valtaoja,

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Ei edes pölyhiukkasen vertaa.

Pieniä määriä ilmaisevat kuvailusanat ovat suosittuja muodoltaan kielteisissä, olemattomuutta tähdentävissä sanontatavoissa: ei hitustakaan, ei hiventäkään, ei hiukkaakaan, ei himpun vertaa.

Pöly on pienistä, keveistä hiukkasista koostuvaa ainetta ja pöläys siitäkin vain kevyt tuulahdus. Sanan ilmaisuvoimaa on murteissa ja arkipuheessa tehostettu lisäämällä pöläyksen eteen sopivasti sointuvia määritteitä: ei höykäsen pöläystä, ei pöyhösen pöläystä, ei pöykösen pölähtävää, ei pyhäsen pölähtävää.

Kaikkien perusmerkitys on sama: ei yhtään mitään.

Määritteen ei tarvitse välttämättä merkitä mitään täsmällistä, mutta höykä sopii yhteyteen erityisen hyvin, sillä kansankielessä se tunnetaan ilmassa leijuvan sumun tai kaasun merkityksessä. Höykänen selittyy sen johdokseksi.

Hölkäsen pöläys on yleisemmin tunnetun höykäsen pöläyksen muunnelma. Usein yhdessä esiintyvät sanat voivat vaikuttaa toistensa muotoon, mikä näkyy esimerkiksi lukusanaluetteloista. Höykäsen muuttumista hölkäseksi on äänteellisesti voinut vauhdittaa myös kaikille tuttu hölynpöly, jossa alkuosa on samaa juurta kuin verbeissä hölistä ja hölöttää.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018