Maito lypsetään lehmän utareista lypsykoneella, jossa vallitsee alipaine.

Lisäksi laitteisto on niin tiiviis, ettei ylimääräisiä ilmavuotoja esiinny. Lypsykoneen rakenteelliset ja toiminnalliset vaatimukset on esitetty standardissa SFS-ISO 5707.

Utareista maito kerätään ensin lypsimien yhdyskappaleeseen, jonne päästetään ilmaa vajaan millimetrin ilmanottoreiän kautta. Tämä on yleensä ainoa tarkoituksellisesti lypsykoneen maitopuolelle päästettävä ilmamäärä.

Yhdyskappaleista maito siirtyy maitoputkea pitkin maidonkokoojaan, jossa suurin osa lypsyn yhteydessä maitoon sekoittunueesta ilmasta poistetaan. Lopuksi maito tyhjennetään tilasäiliöön maitopumpun avulla. Näin ollen maito on ilman kanssa kosketuksissa niin lyhyen aikaa, etteivät navettailmassa olevat hajut ehdi imeytyä siihen.

Tilasäiliökin sijaitsee maitohuoneessa, joka ei saa olla suorassa yhteydessä eläintilaan. Maitohuoneessa on myös oltava hyvä ilmanvaihto, jotta ilma säilyy raikkaana ja maidon aistinvarainen laatu moitteettomana.


Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2005

Vastaaja:


Hanna Laitinen


laatupäällikkö


Valio

jussipussi
Seuraa 
Viestejä42413
Liittynyt6.12.2009

Miksi navetan haju ei tartu maitoon?

Näin ollen maito on ilman kanssa kosketuksissa niin lyhyen aikaa, etteivät navettailmassa olevat hajut ehdi imeytyä siihen. Olisiko ollut tarkempaa kirjoittaa muotoon ..." navettailmassa olevat kemikaalit/molekyylit eivät ehdi imeytyä siihen". Haju itsessään on "aistimuksen tulos" sehän ei siten pysty imeytymään maitoon. Koska jos ja kun molekyytlit/kemikaalit ehtisivät imeytyä riittävässä määrin maitoon niin niiden molekyylien ja maidon yhdistelmä ei välttämättä tuoksuisi "navetalta"?
Lue kommentti