Nils Bohr ehdotti 1913 ratkaisuksi elektronien rataenergian kvanttiutumista.

Elektronit voisivat hänen mukaansa olla vain tietyillä radoilla menettämättä energiaansa. Kvanttiumiselle keksittiin selitys paljon myöhemmin, kun aineen kaksijakoinen luonne selvisi.

Elektronit, kuten muukin aine, voivat käyttäytyä tilanteen mukaan joko aaltojen tai hiukkasten tavoin. Bohrin mallin energiatasot vastaavat seisovaa aaltoliikettä ytimen ympärillä. Elektronit tavallaan resonoivat ytimen kanssa samoin kuin tietty säveltaajuus resonoi soittimen kaikukopan kanssa. Näin resonanssissa olevat elektronit pysyvät radallaan. Säteilyä syntyy, kun seisova aaltokuvio rikkoontuu.

Atomitason ilmiöitä tutkiva kvanttimekaniikka kuvaa elektronia aaltofunktiolla, joka kertoo, millä todennäköisyydellä elektroni löytyy tietyllä hetkellä tietystä paikasta. Elektronilla ei siis ole tarkasti määrättyä rataa niin kuin planeetalla. Sisin elektroni voi itse asiassa löytyä jollakin hetkellä ytimen oman aaltofunktion alueelta. Eli elektroni saattaa joskus liippaista ydintä, mutta silloinkaan sitä ei aja sinne eri merkkisiä varauksia toisiaan kohti vetävä voima vaan kvanttimekaniikasta johtuva paikkojen epämääräisyys.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 1/1997

Vastaaja:


Göran Schultz


fysiikan dosentti


Turun yliopisto

SamBody
Seuraa 
Viestejä6070
Liittynyt3.5.2008

Miksi negatiiviset elektronit eivät ajaudu positiiviseen ytimeen?

"Elektronit, kuten muukin aine, voivat käyttäytyä tilanteen mukaan joko aaltojen tai hiukkasten tavoin." Ei hyvää päivää! Dosentti ei ymmärrä peruskäsitteitä: kutsuu aineen rakennuskappaletta aineeksi.
Lue kommentti

http://www.vapaakielivalinta.fi/
http://www.sananvapaudenpuolesta.fi/
Tunnustan poikkeavuuteni: perustan näkemykseni enemmän omaan ajatteluun kuin auktoriteetteihin.

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2502
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti