Proteiineissa on vaahtokukan synty ja surma.

Olutpullossa hiilidioksidi on liuenneena nesteeseen. Kun napsautat korkin auki ja kumoat juomaa lasiin, hiilidioksidi alkaa paineen laskiessa muuttua takaisin kaasuksi, mistä kehittyy kuplia juomaan. Kaikki kaasu ei vapaudu saman tien, vaan kuplia syntyy verkalleen, sillä hiilidioksidimolekyylien siirtyminen nesteestä kaasuun vie aikansa.

Kuplat verkon vangiksi

Jos oluen panija on tehnyt työnsä taiten, kuplat eivät pääsee karkaamaan taivaan tuuliin vaan kasautuvat oluen pinnalle vaahtokerrokseksi. Vaahdon syntyyn vaikuttaa moni asia, tärkeimpinä oluen ainesosat. Nämä yhdisteet muodostavat keskenään ohuen kalvon, johon kaasukuplat takertuvat kuin kalat verkkoon.

Samat yhdisteet ylläpitävät vaahtoa myös alentamalla nesteen pintajännitystä, joka muuten painaisi kuplat kasaan. Mitä pienempi pintajännitys on, sitä paremmin ja pidempään kuplat pysyvät koossa.

Koska korea ja kestävä vaahtokukka on jokaisen panimomestarin unelma, avainyhdisteiden tunnistamiseen on uhrattu paljon aikaa ja tutkimusrahaa.

Tiedetään, että vaahdon ydin löytyy oluen valmistuksessa käytetyistä ohramaltaista. Vaahtokukkaa pitävät kasassa ohran proteiinit, erityisesti Z-proteiinit ja Ltp1 (lipid transfer protein). Ne tuntevat vetoa kaasukupliin ja muodostavat niiden ympärille joustavan, puhkeamista estävän kalvon.

Proteiinit säätävät koon

Vaahdon määrä ja laatu vaihtelevat oluttyypeittäin. Vehnäolutlasiin kehittyy runsas, pumpulimainen kukka, koska vehnän proteiinit ovat jopa ohraa tehokkaampia vaahtouttajia. Joissakin panimoissa ohramaltaiden sekaan lisätään hieman vehnää, jotta olut kuohuisi enemmän. Valitsemalla niukkaproteiinisia raaka-aineita saadaan vastaavasti vähävaahtoista olutta.

Pilsner-oluen tunnistaa lasin pintaan jääneistä pitsimäisistä jäljistä. Brysselinpitsiin eivät riitä pelkät proteiinit, vaan siihen tarvitaan myös olueen liuenneita katkeroyhdisteitä, lähinnä humalan alfahappoja.

Rasva vie parhaan terän

Kaikki hyvä loppuu aikanaan. Vähitellen proteiinien ote kirpoaa: kuplia ympäröivä verkko hajoaa, ne yhtyvät suuremmiksi ja puhkeavat ja vaahto laskeutuu.

Aikaakin varmempi vaahdon surma ovat punatut huulet. Huulipunassa on rasvoja, jotka takertuvat ohran proteiineihin, erityisesti Ltp1:een ja rikkovat kaasukuplia ympäröivän elastisen kalvon. Poks!

Samasta syystä olutlasin reunaan jääneet rasva- tai pesuainejäämät heikentävät vaahdon syntyä tai estävät sen kokonaan.

Vastaaja:


Annika Wilhelmson


asiakaspäällikkö


VTT

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2510
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti