Kutina on kivun ”pikkuserkku”.

Kutina-aistimus välittyy kipua aistivan hermojärjestelmän kautta. Kipua koetaan, kun kudoksen hermopäätteet reagoivat ärsytykseen ja välittävät hermoimpulssin tuntohermosyitä ja selkäydintä pitkin aivokuorelle. Jos ihon pintaa raaputetaan kevyesti, impulssi kulkee samaa rataa aivokuorelle, mutta silloin vain tietty osa kipua aistivista hermosoluista herkistyy ja viesti tulkitaan kutinaksi. Kutina-aistimus syntyy tavallaan pienestä kivusta.

Kivulla voi kumota epämiellyttävän kutinan. Jos raaputat ihon ärtynyttä kohtaa, useammat hermosolut herkistyvät ja kutina lakkaa vähäksi aikaa.

Oma kutitus ei kutita luultavasti sen takia, että tietoinen motorinen toiminta häiritsee kipuradan normaalia viestiliikennettä ja estää aistimuksen syntymisen. Aivorungosta selkäytimeen kulkee kipuaistimusta estävä hermorata, joka aktivoituu morfiinin kaltaisten aineiden, kuten endorfiinien, vaikutuksesta. Tämän radan herkistyminen ilmeisesti estää myös kutina-aistimuksen synnyn.

Vireystila ja psyykkiset tekijät vaikuttavat vahvasti kutinan kokemiseen. Esimerkiksi monet psyykkiset rasitustilat, kuten stressi, pelko ja masennus, voivat herkistää kutinalle.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 4/1997

Vastaaja:


Olli Häppälä


neurobiologian dosentti


Helsingin yliopisto

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2498
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti