Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2013

Pääsiäinen ei ollut alun perin Jeesuksen ylösnousemisen merkkipäivä, vaan juutalaiset viettivät pääsiäistä jo paljon ennen ajanlaskumme alkua.

Vanhan testamentin toisessa Mooseksen kirjassa asetetaan pääsiäinen ”ikuiseksi säädökseksi” sen muistoksi, että Herra johdatti israelilaiset pois Egyptin vankeudesta. Vanhassa testamentissa on myös alkuperäinen kaava pääsiäisen laskemiseen: kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun päivä. Juutalaisilla pääsiäinen voi olla mikä viikonpäivä tahansa.

 Jeesuksen kuoleman jälkeen kristityt antoivat pää­siäisjuhlalle uuden merkityksen. Sitä ruvettiin viettämään ristinkuoleman ja ylösnousemisen juhlana. Koska Jeesuksen kuolinvuonna pääsiäispäivä sattui sunnuntaille, kristityt halusivat sovittaa oman pääsiäisensä aina sunnuntaiksi − ja näin tehdä myös pesäeroa juutalaiseen pääsiäiseen. Asiasta väännettiin kättä parisataa vuotta, ennen kuin Nikean kirkolliskokous vuonna 325 hyväksyi nykyisen käytännön: pääsiäispäivä on maaliskuun 21. päivää seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai.

Vastaaja:


Heikki Oja


professori


Helsingin yliopiston almanakkatoimisto

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2498
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti