Valveilla ollessamme aivomme saavat energiaa adenosiinitrifosfaateista.

Prosessissa fosfaattiryhmät pilkkoutuvat pois ja adenosiinin määrä aivoissa kasvaa. Tästä syntyy energiavaje, joka estää aivojen sähköistä toimintaa. Me tunnemme sen väsymyksenä.

Energiavajeen voimme korjata vain nukkumalla. Palautuminen myös vaatii riittävän pitkät unet. Kahdeksan tunnin yöunet riittävät hyvin, mutta parin tunnin päiväunet eivät. Päiväunilta heräävän aivoissa on edelleen runsaasti adeno¬siinia ja olo on sen mukainen.

Arkikokemus osoittaa, että 15–20 minuutin nokkaunet eivät johda samanlaiseen tokkuraiseen tilaan kuin tunnin tai kahden päiväunet. Syytä tähän ei varmasti tiedetä. Ilmeisesti nukkuja ei vartissa ehdi unen syvimpiin vaiheisiin, joten herääminen on helpompaa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2006

Vastaaja:
Tarja Stenberg
fysiologian dosentti, akatemiatutkija
Helsingin yliopisto

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Miksi päiväunien jälkeen on kuin krapulassa?

Päiväunien (tai paremminkin iltaunien, sillä yleensä sammun klo 16 - 20 välillä jos sammuakseni olen) jälkeen on tosiaan kehno olo. Mutta eipä se ole häävi aamuisinkaan. En edes muista koska olen herännyt aamulla pirteänä. Lapsena? Nukun kyllä öpauttia 8 t unet, ja aina ei ole vaikeuksia päästä uneen tai pitää sitä yllä.
Lue kommentti
Avenger
Seuraa 
Viestejä655
Liittynyt3.8.2012

Miksi päiväunien jälkeen on kuin krapulassa?

Ronron 09.11.2014 klo 19:58 Maldorado 09.11.2014 klo 19:19 Otan päiväunet lähes joka päivä vaan ei ole krapula yllättänyt, mistä tuollainen väite on peräisin. Ehkä se on juuri siinä että otat ne päivittäin. Olet tottunut ja rytmittynyt. Itselläni ainakin tulee aina päiväunten jälkeen hyvin huono olotila, silloin kun päiväunet satun ottamaan. Krapula kuvaa hyvin sitä fiilistä. Pää särkee, etoo, tokkura.. ei oikein tee mieli olla olemassa. Tekisi vain mieli nukkua lisää. Huono sisäilma saa...
Lue kommentti

-tuntoaisti on tärkein aistimme-

Perinteiset tekniikat tuskin toimivat.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä harrastanut seksiä avaruuden painottomuudessa – tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut.

Useimmat perinteiset tekniikat taitavat olla aika hankalia toteuttaa Newtonin lakien tehdessä tehtävänsä: kun työntää, työnnetty työntää takaisin yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Sitkeän huhun mukaan Nasa olisi aikoinaan testannut avaruusseksiä tieteellisesti – julkisuuteen vuodettu tutkimusraporttikin löytyy ne tistä.

Alustavien tutkimusten ja tietokonemallinnusten jälkeen avaruudessa kokeiltavaksi oli valittu kymmenen asentoa. Ilman apuvälineitä oli erittäin hankala selvitä, koska ”loppuvaiheessa jompikumpi testaajista tuli helposti irrottaneeksi otteensa kumppanistaan”.

Raportti suositteleekin remmikiinnitystä tai muunneltua makuupussia painottoman seksin apuvälineeksi.

Kyseessä on kuitenkin pelkkä kaupunkilegenda, joka lienee saanut alkunsa siitä, että sukkulalennolla STS-47 oli mukana aviopari, astronautit Mark Lee ja Jan Davis.

Totta sen sijaan on, että muuan yhdysvaltalainen pyhäkoulunopettaja on patentoinut painottomassa tilassa käytettävän seksihaarniskan.

Vastaajana Esko Valtaoja,

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Ei edes pölyhiukkasen vertaa.

Pieniä määriä ilmaisevat kuvailusanat ovat suosittuja muodoltaan kielteisissä, olemattomuutta tähdentävissä sanontatavoissa: ei hitustakaan, ei hiventäkään, ei hiukkaakaan, ei himpun vertaa.

Pöly on pienistä, keveistä hiukkasista koostuvaa ainetta ja pöläys siitäkin vain kevyt tuulahdus. Sanan ilmaisuvoimaa on murteissa ja arkipuheessa tehostettu lisäämällä pöläyksen eteen sopivasti sointuvia määritteitä: ei höykäsen pöläystä, ei pöyhösen pöläystä, ei pöykösen pölähtävää, ei pyhäsen pölähtävää.

Kaikkien perusmerkitys on sama: ei yhtään mitään.

Määritteen ei tarvitse välttämättä merkitä mitään täsmällistä, mutta höykä sopii yhteyteen erityisen hyvin, sillä kansankielessä se tunnetaan ilmassa leijuvan sumun tai kaasun merkityksessä. Höykänen selittyy sen johdokseksi.

Hölkäsen pöläys on yleisemmin tunnetun höykäsen pöläyksen muunnelma. Usein yhdessä esiintyvät sanat voivat vaikuttaa toistensa muotoon, mikä näkyy esimerkiksi lukusanaluetteloista. Höykäsen muuttumista hölkäseksi on äänteellisesti voinut vauhdittaa myös kaikille tuttu hölynpöly, jossa alkuosa on samaa juurta kuin verbeissä hölistä ja hölöttää.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018