Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Ehkä kyse onkin tuoksun puutteesta.

Kysyjä tarkoittanee jonkinlaista raikkaan kirpeää pakkasen ”tuoksua”. Se saattaa olla tuoksuttomuutta tai tuntemusta.

Koska hajuaistimuksia aikaansaavat molekyylit ovat kaasumaisessa muodossa, niiden liike vähenee sitä enemmän, mitä kylmempää on. Siksi esimerkiksi kylmä ruoka on aromittomampaa kuin lämmin. Samasta syystä pakkasilmassa saattaa tosiasiassa olla vähemmän hajuyhdisteitä kuin vaikkapa huoneilmassa.

Toisaalta kyse voi olla hajun sijasta tuntemuksesta eli siitä, että pakkasilma aiheuttaa nenässä kirpeän kylmänaistimuksen. Kun aistimus tapahtuu nenäontelossa, sen voi helposti tulkita tuoksuksi. Kylmän ohella pakkasilman kuivuus saattaa aktivoida nenän tuntoaistia.

Aistit myös viestittävät muutoksista, joita tapahtuu erityisesti ympäristön ärsykkeissä. Kun lämpimästä huoneilmasta, jossa on runsaasti haihtuvia yhdisteitä ja siten oma ominaishajunsa, menee kuivaan pakkasilmaan, jossa hajuyhdisteitä on paljon vähemmän, muutoksen saattaa aistia puhtaan kirpeänä ”tuoksuna”.

Vastaajana Antti Knaapila, hajuaistin tutkija, tutkijatohtori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2014.