Kakku ja pannukakku ovat molemmat herkullisia, kun niistä tulee sellaisia kuin oli tarkoitus.

Nykyään kakun kohoamisen voi varmistaa monenlaisilla tarkasti säädettävillä apuvälineillä ja kohotusaineilla, mutta ennen vanhaan ainesten sopivan lämpötilan saavuttaminen, taikinan vatkaaminen ja paistaminen olivat tarkkuutta ja kokemusta vaativaa käsityötä. Pannukakku epäonnistumisen symbolina on tunnettu jo monta sataa vuotta. Esimerkiksi ruotsissa pannkaka-sanalla on ollut tämä merkitys jo ennen kuin sana lainattiin suomeen perusmerkityksessään.

Suomen kirjakielessä pannukakku mainitaan ruokalajina ensimmäistä kertaa Erasmus Rotterdamilaisen Kullaisen kirjan suomennoksessa vuonna 1670. Sen sijaan epäonnistuneen työn merkityksessä pannukakku on yleistynyt vasta 1900-luvun alkupuolella.

Joitakin esiintymiä löytyy jo 1800-luvun jälkipuoliskolta. Esimerkiksi Oulun Wiikko-Sanomissa vuonna 1858 ennustettiin seurakunnan kokouksessa käsitellystä asiasta tulevan "pannukakku", ja samassa lehdessä vuonna 1870 kuvattiin Roomassa pidettyä kirkolliskokousta "paljaaksi pannukakuksi". 1800-luvun loppupuolen sanakirjoihin sanaa ei kuitenkaan hyväksytty tässä merkityksessä, ja sanomalehdissäkin se useimmiten merkittiin lainausmerkkeihin. Ilmausta pidettiin ilmeisesti joko liian puhekielisenä tai liian suoraan ruotsista lainattuna, jotta se olisi kelpuutettu osaksi hyvää yleiskieltä. 

Vastaaja:


Kaisa Häkkinen


suomenkielen professori


Turun yliopisto

Perinteiset tekniikat tuskin toimivat.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä harrastanut seksiä avaruuden painottomuudessa – tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut.

Useimmat perinteiset tekniikat taitavat olla aika hankalia toteuttaa Newtonin lakien tehdessä tehtävänsä: kun työntää, työnnetty työntää takaisin yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Sitkeän huhun mukaan Nasa olisi aikoinaan testannut avaruusseksiä tieteellisesti – julkisuuteen vuodettu tutkimusraporttikin löytyy ne tistä.

Alustavien tutkimusten ja tietokonemallinnusten jälkeen avaruudessa kokeiltavaksi oli valittu kymmenen asentoa. Ilman apuvälineitä oli erittäin hankala selvitä, koska ”loppuvaiheessa jompikumpi testaajista tuli helposti irrottaneeksi otteensa kumppanistaan”.

Raportti suositteleekin remmikiinnitystä tai muunneltua makuupussia painottoman seksin apuvälineeksi.

Kyseessä on kuitenkin pelkkä kaupunkilegenda, joka lienee saanut alkunsa siitä, että sukkulalennolla STS-47 oli mukana aviopari, astronautit Mark Lee ja Jan Davis.

Totta sen sijaan on, että muuan yhdysvaltalainen pyhäkoulunopettaja on patentoinut painottomassa tilassa käytettävän seksihaarniskan.

Vastaajana Esko Valtaoja,

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Ei edes pölyhiukkasen vertaa.

Pieniä määriä ilmaisevat kuvailusanat ovat suosittuja muodoltaan kielteisissä, olemattomuutta tähdentävissä sanontatavoissa: ei hitustakaan, ei hiventäkään, ei hiukkaakaan, ei himpun vertaa.

Pöly on pienistä, keveistä hiukkasista koostuvaa ainetta ja pöläys siitäkin vain kevyt tuulahdus. Sanan ilmaisuvoimaa on murteissa ja arkipuheessa tehostettu lisäämällä pöläyksen eteen sopivasti sointuvia määritteitä: ei höykäsen pöläystä, ei pöyhösen pöläystä, ei pöykösen pölähtävää, ei pyhäsen pölähtävää.

Kaikkien perusmerkitys on sama: ei yhtään mitään.

Määritteen ei tarvitse välttämättä merkitä mitään täsmällistä, mutta höykä sopii yhteyteen erityisen hyvin, sillä kansankielessä se tunnetaan ilmassa leijuvan sumun tai kaasun merkityksessä. Höykänen selittyy sen johdokseksi.

Hölkäsen pöläys on yleisemmin tunnetun höykäsen pöläyksen muunnelma. Usein yhdessä esiintyvät sanat voivat vaikuttaa toistensa muotoon, mikä näkyy esimerkiksi lukusanaluetteloista. Höykäsen muuttumista hölkäseksi on äänteellisesti voinut vauhdittaa myös kaikille tuttu hölynpöly, jossa alkuosa on samaa juurta kuin verbeissä hölistä ja hölöttää.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018