Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2013

 

Kaikki lapset eivät ole kovin äänekkäitä.

Lasten itkuisuudessa ja äänen käytössä on paljon yksilöllisiä eroja vastasyntyneestä lähtien. Niitä voivat selittää esimerkiksi erot temperamentissa, joka määrää, kuinka helposti tunnereaktiot eri tilanteissa aktivoituvat.

Ihan pienten vauvojen kaikkea ääntelyä kannattaa tervehtiä ilolla. Kokeilemalla ääntään sen kaikissa sävelkorkeuksissa vauva tutustuu ääneensä ja siihen, miten se ympäristöön vaikuttaa. Jokainen äännähdys on vuorovaikutusaloite, ja vuorovaikutuksen kautta vauva oppii vähitellen puhumaan.

Ensimmäisten vuosien aikana lasten itsesäätelytaidot kehittyvät, mikä vaikuttaa myös siihen, miten ja missä lapsi ääntään käyttää. Sosiaalisen tietoisuuden kehittyessä lapsi alkaa ymmärtää, miten muut hänet kuulevat, ja oppii vähitellen säätelemään äänenkäyttöään. Toivottavasti se tapahtuu ennen koulun alkua.

Jokainen lapsi iästä riippumatta haluaa tietenkin tulla kuulluksi. Joskus siihen vaaditaan suurta ääntä, varsinkin jos lapsi kasvaa meluisassa ympäristössä.

Vastaaja:


Anu-Katriina Pesonen


kehityksen ja kasvatuksen erikoispsykologi, dosentti


Helsingin yliopisto

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2503
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti