Maapallon nimi on itse asiassa pelkkä Maa.

Pallo-lisäystä ruvettiin käyttämään selvennyksenä vasta myöhemmin, kun ymmärrettiin, että Maa on pallon muotoinen. Ja soikea muoto on löydetty vielä myöhemmin. Soikeus on myös niin vaikea huomata, että sitä ei nimeen ole edes ajateltu.

Vaikka maapallon pinnasta on suurempi osa vettä kuin maata, on pallo kuitenkin melkein yksinomaan kalliota. Avaruudesta katsottuna Maa on kuin leikkipallo, jonka pinta on sateessa vähän kastunut.

Siksi Maa on se oikea nimi, ei Vesi. 

Vastaaja:


Heikki Oja


tähtitieteen dosentti


Helsingin yliopisto

salai
Seuraa 
Viestejä7452
Liittynyt17.3.2005

Miksi planeettamme nimi on maapallo eikä vesisoikio?

"Vaikka maapallon pinnasta on suurempi osa vettä kuin maata, on pallo kuitenkin melkein yksinomaan kalliota. Avaruudesta katsottuna Maa on kuin leikkipallo, jonka pinta on sateessa vähän kastunut." Ei taida kuitenkaan löytyä yhtään kuvaa leikkipallosta, joka näyttäisi lähellekään maapallolta? Oikeastihan maapallo näyttää sinisine merineen (keskisyvyys liki 3,7 km) ja ilmakehineen siniseltä pallolta, kuten tämä: Johon on pintaan maalattu kuvioita. Kuten avataressanikin.
Lue kommentti

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

JPI
Seuraa 
Viestejä25471
Liittynyt5.12.2012

Miksi planeettamme nimi on maapallo eikä vesisoikio?

Eusa 01.06.2014 klo 19:38 Ei kai soikio olisi edes oikea täsmällinen ilmaus vaan ellipsoidi . Soikio on käsittääkseni kaksiulotteisen kuvion nimitys, vrt. ympyrä. Onko pyykkipoima poika? Onko Maapallo pallo? Maapallo on lähes pallon muotoinen, mutta Maapallo ei ole pallo se on Maapallo. Sitäpaitsi vesipalloja on tai voi olla lukemattomia, Maapalloja vain yksi. Onko Earth Maapallo? Onko Tellus Maapallo? On, mutta ei ne ainakaan ole Maa+pallo.
Lue kommentti

3³+4³+5³=6³

Perinteiset tekniikat tuskin toimivat.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä harrastanut seksiä avaruuden painottomuudessa – tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut.

Useimmat perinteiset tekniikat taitavat olla aika hankalia toteuttaa Newtonin lakien tehdessä tehtävänsä: kun työntää, työnnetty työntää takaisin yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Sitkeän huhun mukaan Nasa olisi aikoinaan testannut avaruusseksiä tieteellisesti – julkisuuteen vuodettu tutkimusraporttikin löytyy ne tistä.

Alustavien tutkimusten ja tietokonemallinnusten jälkeen avaruudessa kokeiltavaksi oli valittu kymmenen asentoa. Ilman apuvälineitä oli erittäin hankala selvitä, koska ”loppuvaiheessa jompikumpi testaajista tuli helposti irrottaneeksi otteensa kumppanistaan”.

Raportti suositteleekin remmikiinnitystä tai muunneltua makuupussia painottoman seksin apuvälineeksi.

Kyseessä on kuitenkin pelkkä kaupunkilegenda, joka lienee saanut alkunsa siitä, että sukkulalennolla STS-47 oli mukana aviopari, astronautit Mark Lee ja Jan Davis.

Totta sen sijaan on, että muuan yhdysvaltalainen pyhäkoulunopettaja on patentoinut painottomassa tilassa käytettävän seksihaarniskan.

Vastaajana Esko Valtaoja,

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Ei edes pölyhiukkasen vertaa.

Pieniä määriä ilmaisevat kuvailusanat ovat suosittuja muodoltaan kielteisissä, olemattomuutta tähdentävissä sanontatavoissa: ei hitustakaan, ei hiventäkään, ei hiukkaakaan, ei himpun vertaa.

Pöly on pienistä, keveistä hiukkasista koostuvaa ainetta ja pöläys siitäkin vain kevyt tuulahdus. Sanan ilmaisuvoimaa on murteissa ja arkipuheessa tehostettu lisäämällä pöläyksen eteen sopivasti sointuvia määritteitä: ei höykäsen pöläystä, ei pöyhösen pöläystä, ei pöykösen pölähtävää, ei pyhäsen pölähtävää.

Kaikkien perusmerkitys on sama: ei yhtään mitään.

Määritteen ei tarvitse välttämättä merkitä mitään täsmällistä, mutta höykä sopii yhteyteen erityisen hyvin, sillä kansankielessä se tunnetaan ilmassa leijuvan sumun tai kaasun merkityksessä. Höykänen selittyy sen johdokseksi.

Hölkäsen pöläys on yleisemmin tunnetun höykäsen pöläyksen muunnelma. Usein yhdessä esiintyvät sanat voivat vaikuttaa toistensa muotoon, mikä näkyy esimerkiksi lukusanaluetteloista. Höykäsen muuttumista hölkäseksi on äänteellisesti voinut vauhdittaa myös kaikille tuttu hölynpöly, jossa alkuosa on samaa juurta kuin verbeissä hölistä ja hölöttää.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018