Kaikki pohjoismaat omaksuivat ristin Tanskan lipusta, joka on maailman vanhin yhä käytössä oleva valtionlippu.

Se toimi Tanskan kuninkaiden tunnuksena valloitusretkillä jo 1200-luvulla. Aluksi lippu oli neliön muotoinen baneerilippu, johon sittemmin lisättiin kaksi kielekettä. Kun tämä malli myöhemmin varattiin kuningashuoneen yksinoikeudeksi, muuhun käyttöön syntyi suorakaiteen muotoinen lippu, jossa risti venyi nykyisen skandinaavisen ristin mittoihin.

Sydänkeskiajalla risti oli yleinen kuvio ristiretkiarmeijoiden baneereissa. Sen lisäksi niitä koristivat pyhimysten kuvat ja hallitsijoiden ja ritarikuntien vaakunat. Myöhäiskeskiajalla ja pitkään uudellakin ajalla liput pysyivät enimmäkseen hallitsijasukujen, uskonnollisten järjestöjen, kaupunkien, kauppahuoneiden ja ammattikuntien tunnuksina.

Suuri mullistus lippukulttuurissa tapahtui 1700-luvun lopulla, kun Ranskan vallanku­mouksen innoittamat kansalaiset omaksuivat lippujen käytön. Syntyivät kansallisliput, jotka alkoivat heijastaa yhteisiä kansallisia arvoja. Samalla lippujen kuviointi yksinkertaistui. Prameat vaakunat ja kirjainsommitelmat jäivät pois, ja usein liput jaettiin pelkkiin värikenttiin.

Kolme neljäsosaa nykyisistä kansallislipuista on toisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta, ja vain 12 maalla on lippu, joka on otettu käyttöön ennen vuotta 1800.

Vastaaja:


Kimmo Kiljunen


yleisen valtio-opin dosentti


Helsingin yliopisto

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2498
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti