Porkkanan syötävä osa on pääjuuren tyvi, ja juuren luontainen kasvusuunta on alaspäin.

Juuri painuu maan vetovoimaa kohti, koska juurenkärjen kasvusoluissa on eräänlaisia tasapainokiviä – vähän samaan tapaan kuin ihmisen sisäkorvan tasapainoelimessä.

Juurenkärjen solut lisääntyvät ja muodostavat erilaistuneita juurisolukoita koko kasvin eliniän, sillä kärjen, ns. Hunnun, solukko on erilaistumatonta, kuten alkiossa. Hunnun soluissa on irrallisia tärkkelysjyväsiä. Jos kasvia esimerkiksi töytäistään niin, että juuri kallistuu, painovoima pudottaa tärkkelysjyväset solun alimmaksi jäävälle puolelle. Siellä ne virittävät säätelysignaaleja, jotka johtavat senpuoleisen soluseinän kasvuun. Juuren kärki alkaa taas kasvaa suoraan alaspäin; aloituskohtaan jää mutka.

Kasvi pystyy siis aistimaan ulkoisia muutoksia ja liikkumaan niiden perusteella. Tutumpi esimerkki lienee huonekasvien lehtien kääntyminen kirkkainta valoa kohti. Valoon suuntautumisen mekanismi tunnetaan kuitenkin huonommin kuin painovoiman vaikutus. Kasvi reagoi vahvimmin siniseen valoon, mutta tätä vastaanottavien molekyylien rakennetta ja sijaintia solussa ei ole vielä selvitetty. Valosignaalin tiedetään kuitenkin aiheuttavan auksiini-kasvihormonin kertymistä verson varjopuolelle. Tämä edistää siellä olevien solujen pituuskasvua, jolloin kasvi kasvamalla taipuu kohti valoa. Auksiini on myös mukana säätelemässä juuren reaktiota painovoimaan.

Kasvin juuri hakeutuu varmasti myös tiettyjä kosteus-, ravinne- ja happamuusoloja kohti, mutta tästä tarvittaisiin lisätutkimuksia. Sienillä asia tunnetaan paremmin: sienirihman tiedetään kasvavan suuremman ravinnepitoisuuden suuntaan.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 4/1998

Vastaaja:


Marjatta Raudaskoski


Kasvifysiologian professori


Helsingin yliopisto

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2498
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti