Seinähullu-nimityksen alkuperästä ei ole varmaa tietoa.

Yleinen selitys perustuu siihen ajatukseen, että entisaikoina olisi kytketty kiinni seinään sellaiset hullut, joiden arveltiin olevan vapaana vaarallisia itselleen tai muille. Esimerkiksi ruotsissa tunnetaan sitomisen ajatukseen perustuva bindgalen ja ranskassa fou à lier, mutta näissä kummassakaan ei viitata nimenomaan seinään kytkemiseen.
Suomessa seinähullu-nimitys näyttää tulleen käyttöön jo 1800-luvulla, ja tältä ajalta on Elias Lönnrotin selitys, jonka mukaan seinähullu tarkoittaa yksinkertaisesti sellaista hullua, joka hakkaa päätään seinään. 1800-lukua vanhemmista lähteistä löytyy muita hullun nimityksiä, mutta ei seinähullua. Näin ollen Lönnrotin selitystä voi pitää hyvänä aikalaistodistuksena. Jos sana olisi käyttöönottoaikoinaan viitannut seinään kytkemiseen, Lönnrot olisi todennäköisesti osannut kertoa siitä.

Vastaaja:


Kaisa Häkkinen


suomen kielen professori


Turun yliopisto