Käytäntö pukea poikavauvat vaaleansiniseen ja tytöt vaaleanpunaiseen alkoi vakiintua vasta toisen maailmansodan jälkeen.

Sitä ennen niin vauvat kuin isommatkin lapset saivat satojen vuosien ajan tyytyä lähinnä valkoiseen tai harmaaseen, joskus tummansiniseen. Ennen kuin varsinaisen lastenmuoti 1900-luvun alussa kehittyi, tytöt ja pojat puettiin kuin pienet aikuiset ja värit määräytyivät sen mukaisesti.

Väreihin on kaikkina aikoina liitetty symbolisia merkityksiä, jotka kumpuavat kulttuurista ja sosiaalisista käytännöistä, ei niinkään väreistä itsestään. Niinpä yhdellä värillä on eri kulttuureissa jopa vastakkaisia merkityksiä.

Punainen ei aina ole ollut naisten väri. Sotilasasut olivat vielä parisataa vuotta sitten usein punaisia, kunnes ampuma-aseet tekivät silmiinpistävyydestä hengenvaarallista. Jo Euroopan pakanallisissa kulttuureissa ja myöhemmin kristinuskossa punainen on liitetty ensisijaisesti maskuliinisuuteen.

Punaista pidetään yhä urheilullisuuden, miehisen voiman ja kiihkon värinä muun muassa urheiluautoissa. Punainen herättää mielleyhtymän vereen ja sitä kautta elämään mutta myös marttyyrikuolemaan tai elämän uhraamiseen taistelussa. Myös antiikin Kreikassa punainen korosti miehistä aktiivisuutta; sininen oli ”passiivinen” ja siis paremmin naisille sopiva.

Kun punainen laimenee vaaleanpunaiseksi, se kadottaa edellämainitut ominaisuutensa ja tulee pehmeyden ja hempeyden symboliksi. Koska vaaleanpunaisen voi kuitenkin mieltää maskuliinisen punaisen muunnokseksi, sitä on joissakin maissa pidetty sopivimpana värinä poikavauvoille. Vaaleansininen, Neitsyt Marian väri, taas sopi tyttöjen asusteisiin.


Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2006

Vastaaja:


Harald Arnkil


väriopin lehtori


Taideteollinen korkeakoulu, Helsinki

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Miksi punainen on tyttöjen väri?

Haile Selassie jr 18.09.2014 klo 19:34 Punainen symbolisoi naisen häpyhuulia ja emätintä, jotka ovat helakanpunaisia. Siksi punainen on rakkauden väri. Milläs tavis voi sinne vaginaan kurkistaa ja nähdä että se on "helakanpunainen"? Eiköhän se ole vulva minne normaalein keinoin näkee, vaikka oikein levälleen leviteltäisiinkin esmes miestenlehtikuvia varten. *** Muistelisin jostain kuulleeni että kaikki pikkulapset pitävät punaisesta, mutta että pikkutytöt alkavat myöhemmin fanittaa...
Lue kommentti

Aikoinaan ruokahalukohtainen kylläisyys edisti terveyttä.

Ilmiölle on kehitysopillinen eli evoluutioon perustuva selitys. Kyllästyminen samaan ruokaan kehittyi satojentuhansien vuosien aikana esi-isillemme, jotta he pysyisivät terveinä.

Jos jokin runsaasti saatavilla oleva ruoka olisi maistunut jatkuvasti, yksipuolinen ravinto olisi pitkällä aikavälillä johtanut ongelmiin. Siksi ihmiselle kehittyi ruokalajikohtainen kylläisyys. Kun jostain ruoasta tuli kylläiseksi, toisen makuinen vielä maistui. Se takasi, että sai riittävästi kaikkia elintärkeitä ravintomme osia: vitamiineja, hivenaineita, hiilihydraatteja, proteiineja, rasvoja ja kuituja.

Ruokalajikohtaista kylläisyyttä säätelevät geenit, ja mekanismi vaikuttaa myös meissä tämän ajan ihmisissä. Jokainen on kokenut sen aterioidessaan. Kun pääruoan jälkeen tuntuu, että nyt jo riittää, erimakuinen jälkiruoka vielä maittaa.

Kivikaudella ruokalajikohtainen kylläisyys oli hyödyllinen ominaisuus, mutta nykyisessä yltäkylläisessä ruokamaailmassa se helposti johtaa liikasyöntiin.

Eräässä kokeessa testihenkilöt söivät runsaan viikon ajan aterioilla melko yksitoikkoista ruokaa. Koe toistettiin siten, että jokaisella aterialla oli yksi ruokalaji lisää. Tämä lisäsi ruokahalua siinä määrin, että testihenkilöt söivät joka päivä – huomaamattaan – yli 400 kilokaloria enemmän.

Vastaajana Pertti Mustajoki, professori, sisätautien erikoislääkäri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017

Jäinen kinkkku ei menetä yhtään enempää nestettä kuin sula. Kuva_ Shutterstock

Jäinen kinkku kypsyy aivan yhtä meheväksi kuin sula.

Joulukinkun voi panna jäisenä uuniin – oikeastaan kannattaa, vaikka se voi kuulostaa äkkiseltään järjen vastaiselta.

Jotta kinkku maistuisi mehevältä, valtaosa sen nesteestä pitäisi saada pysymään lihassa.

Jäinen kinkku muhii kuumassa pidempään, mutta huoneenlämpöön temperoitu viettää suuremman osan paistoajasta korkeassa

lämpötilassa.

Tällainen kuumakäsittely voi poistaa lihasta liiaksi nestettä. Kypsyessä pinnan lämpö siirtyy kohti kinkun keskiosaa. Jos lämpötilaero pinnan ja keskiosan välillä kasvaa liian suureksi, vesi karkaa lihassyistä liian aikaisin ja epätasaisesti.

Paistoimme viime vuonna HKScanin koekeittiöissä kymmeniä jäisiä ja huoneenlämpöisiä joulukinkkuja. Kaikki kypsennettiin paistopussissa alle 100-asteisessa uunissa.

Jääkinkut paistuivat pidempään, mutta niistä ei valunut yhtään enempää nestettä kuin sulana uuniin pannuista.

Sokkotesteissä kumpikin versio keräsi yhtäläisiä kehuja niin mausta kuin mehevyydestä. Joidenkin suussa jääkinkku maistui jopa mehevämmältä ja paremmalta.

Vastaajana Sami Lamminaho, tuotekehityskokki, HKScan.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017