Raadonsyöjillä on monia keinoja suojautua ruokamyrkytyksiltä, mutta toki nekin joskus sairastuvat.

Esimerkiksi korppikotkilla ja kotkilla on erittäin hapan mahaneste. Sen happamuus eli vetyionipitoisuus voi olla jopa 6 kertaa suurempi kuin tuoretta eläinravintoa nauttivilla pöllöillä. Happo tappaa tehokkaasti mikrobeja, samoin mahanesteen entsyymi, pepsiini.

Nisäkkäillä nesteen vetyionipitoisuus on vähäisempi kuin linnuilla. Hyeenan mahaneste sulattaa mm. luiden eloperäiset osat täysin, mikä auttaa puolustautumisessa mikrobeja vastaan.

Hyeenojen ja koiraeläinten voimakas oksennusrefleksi puolestaan tyhjentää mahalaukun sopimattomasta ravinnosta.

Raadonsyöjän elämää on vaikea verrata ihmisen kokemuksiin. Villieläin altistuu syntymästään alkaen suurelle määrälle mikrobeja ja vierasaineita, joten se voi kehittää kohtuullisen hyvän luontaisen vastustuskyvyn taudinaiheuttajia vastaan. Luonnossa myös karsinta on raaempi kuin ihmisten keskuudessa. Vain vastustuskykyisimmät yksilöt selviävät.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 8/1999

Vastaaja:


Seppo Turunen


Eläintarhan johtaja


Korkeasaari

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla