Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Näköaisti ei korjaa eikä ennakoi tasapainoelimen toimintaa.

Näköaisti säätelee tasapainoa yhdessä sisäkorvan tasapainoelimen kanssa. Kun silmät sulkee tai koettaa liikkua pimeässä huoneessa, liikkeiden ennakointi vaikeutuu, hitaat liikkeet tulevat epävarmoiksi ja tasapainoelimen epätarkkuudet jäävät korjaamatta. Siksi tasapainon hallinnasta tulee epävarmaa.

Näköaisti toimii tasapainossa kaksiosaisesti: se korjaa tasapainoelimen toimintaa säätämällä sen signaaleja ja auttaa hitaissa liikkeissä tasapainoelintä sopeutumaan tarkasti pään liikkeeseen. Näköaisti myös ennakoi tapahtumia. Näin näköjärjestelmä ikään kuin kouluttaa tasapainoaistia. Tasapainon säätelyyn osallistuvat etenkin silmän ääreisnäkökentän aistinsolut.

Sisäkorvan tasapainoelin puolestaan säätelee silmien liikkeitä silmän kohdistamista edistävällä refleksillä. Se mahdollistaa katseen kohdistamisen pään liikkeiden aikana, esimerkiksi kävellessä, juostessa tai autoillessa. Ilman refleksiä maisema hyppisi ja näyttäisi sumuiselta.

Yhdessä selkäydinrefleksien kanssa tasapainoelimen lähettämät hermoimpulssit valvovat myös raajojen lihasjännitystä ja teettävät korjausliikkeitä tasapainon ylläpitämiseksi.

Ikävuosien lisääntyessä ihminen alkaa­ kont­rolloida tasapainoaan yhä enemmän näön avulla. Samaan aikaan näköaisti ja hämäränäkö kuitenkin heikkenevät, raajojen lihastunto huononee ja korjausliikkeet hidastuvat. Vaikka tasapainovasteet ovat tallella, lihasrefleksit ovat auttamattomasti myöhässä, ja siksi vanhus on altis kaatumaan.

Vastaajana Ilmari Pyykkö, korva- nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, professori, Helsinki

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2014