Korkealla voi lentää taloudellisesti.

Nopeus on suurempi, ja samassa ajassa ehditään pidemmälle ilman, että polttoaineen kulutus kasvaa. Matkustajat pääsevät joutuisammin perille, ja kone voi tehdä useampia lentoja päivässä, mikä tehostaa sen käyttöä.

Vaakalennossa koneen nostovoima on sama kuin koneen paino. Koska ilman tiheys pienenee lentokorkeuden kasvaessa, koneen on riittävän nostovoiman saavuttamiseksi lennettävä nopeammin. Ilman pienen tiheyden ansiosta vastus säilyy kuitenkin vakiona eikä kasva kuten yleensä nopeuden kasvaessa. Tästä syystä polttoaineen kulutuskaan ei lisäänny.

Suurinta taloudellista lentokorkeutta rajoittavat aerodynaamiset ongelmat ja moottorin ominaisuudet. Jos ilman tiheys laskee liian pieneksi, moottorista ei saada riittävästi työntövoimaa. 

Vastaaja:


Erkki Soinne


yksikönpäällikkö


Liikenteen turvallisuusvirasto

pmk
Seuraa 
Viestejä1855
Liittynyt1.1.2010

Miksi suihkukoneet lentävät noin 10 kilometrin korkeudessa?

Suurinta lentokorkeutta rajoittavat koneen nopeus ja sen siipipinta-ala. Nykyiset alle äänen nopeuden lentävät järkevän kokoisine siipineen, lentokorkeus rajoittuu jonnekin 10-12 km korkeudelle (coffin corner). Nopeampi kone, esim. Concorde lensi kevyesti 20 km korkeudessa pienistä siivistä huolimatta. U-2 tiedustelukone, joka oli periaatteessa F-104 Starfighter hävittäjä liitokoneen siivin lensi 20 km korkeudella alle äänen nopeuden. Sekä Concorden että U-2 lentoonlähtö ja...
Lue kommentti

Perinteiset tekniikat tuskin toimivat.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä harrastanut seksiä avaruuden painottomuudessa – tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut.

Useimmat perinteiset tekniikat taitavat olla aika hankalia toteuttaa Newtonin lakien tehdessä tehtävänsä: kun työntää, työnnetty työntää takaisin yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Sitkeän huhun mukaan Nasa olisi aikoinaan testannut avaruusseksiä tieteellisesti – julkisuuteen vuodettu tutkimusraporttikin löytyy ne tistä.

Alustavien tutkimusten ja tietokonemallinnusten jälkeen avaruudessa kokeiltavaksi oli valittu kymmenen asentoa. Ilman apuvälineitä oli erittäin hankala selvitä, koska ”loppuvaiheessa jompikumpi testaajista tuli helposti irrottaneeksi otteensa kumppanistaan”.

Raportti suositteleekin remmikiinnitystä tai muunneltua makuupussia painottoman seksin apuvälineeksi.

Kyseessä on kuitenkin pelkkä kaupunkilegenda, joka lienee saanut alkunsa siitä, että sukkulalennolla STS-47 oli mukana aviopari, astronautit Mark Lee ja Jan Davis.

Totta sen sijaan on, että muuan yhdysvaltalainen pyhäkoulunopettaja on patentoinut painottomassa tilassa käytettävän seksihaarniskan.

Vastaajana Esko Valtaoja,

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Ei edes pölyhiukkasen vertaa.

Pieniä määriä ilmaisevat kuvailusanat ovat suosittuja muodoltaan kielteisissä, olemattomuutta tähdentävissä sanontatavoissa: ei hitustakaan, ei hiventäkään, ei hiukkaakaan, ei himpun vertaa.

Pöly on pienistä, keveistä hiukkasista koostuvaa ainetta ja pöläys siitäkin vain kevyt tuulahdus. Sanan ilmaisuvoimaa on murteissa ja arkipuheessa tehostettu lisäämällä pöläyksen eteen sopivasti sointuvia määritteitä: ei höykäsen pöläystä, ei pöyhösen pöläystä, ei pöykösen pölähtävää, ei pyhäsen pölähtävää.

Kaikkien perusmerkitys on sama: ei yhtään mitään.

Määritteen ei tarvitse välttämättä merkitä mitään täsmällistä, mutta höykä sopii yhteyteen erityisen hyvin, sillä kansankielessä se tunnetaan ilmassa leijuvan sumun tai kaasun merkityksessä. Höykänen selittyy sen johdokseksi.

Hölkäsen pöläys on yleisemmin tunnetun höykäsen pöläyksen muunnelma. Usein yhdessä esiintyvät sanat voivat vaikuttaa toistensa muotoon, mikä näkyy esimerkiksi lukusanaluetteloista. Höykäsen muuttumista hölkäseksi on äänteellisesti voinut vauhdittaa myös kaikille tuttu hölynpöly, jossa alkuosa on samaa juurta kuin verbeissä hölistä ja hölöttää.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018