Neitomme sai nimen ennen kuin muodot. Kuva: Shutterstock
Neitomme sai nimen ennen kuin muodot. Kuva: Shutterstock

Nimessä kuuluu antiikin oppineiden ääni.

Useilla mailla on sekä omakielinen että ulkopuolisten antama nimi, jotka ovat keskenään eri alkuperää, eikä Suomi ole poikkeus.

Finland on lähtöisin indoeurooppalaisilta naapureilta.

Nimi on muodoltaan yhdyssana, jonka jälkiosa -land tarkoittaa maata. Alkuosalle Fin- on aikojen kuluessa annettu monia eri selityksiä. Sitä on yritetty kytkeä esimerkiksi skandinaaviseen henkilönnimeen Finn, germaaniseen suota merkitsevään sanaan fen, ruotsin adjektiiviin fin ’hieno, kaunis’ ja ruotsin substantiiviin fiende ’vihollinen’.

Melko laajaa kannatusta on saanut oletus, jonka mukaan alkuosa olisi samaa juurta kuin verbi finna ’löytää’. Tämä viittaisi muinaisten suomalaisten elinkeinoihin, joihin olennaisena osana kuului luonnonantimien keräily. Uusimman selityksen mukaan alkuosa olisi skandinaavinen miestä merkitsevä sana finnr, jolla on vanhastaan tarkoitettu sekä saamelaisia että suomalaisia.

Joka tapauksessa kysymyksessä on ainakin parituhatta vuotta vanha nimitys, sillä jo roomalainen historiankirjoittaja Tacitus mainitsee fennit Pohjolan asukkaina. Myös kreikkalaisen Ptolemaioksen maantiede esittelee phinnoi-nimisen kansan ”Scandian saaren” pohjoisosista. Fennit tai finnit on siis tunnettu laajalti Euroopassa ja Euroopan kielissä antiikista alkaen.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2016

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2498
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti