On mahdollista, että ”pisto sydämessä” on aistimus elintoimintojen muutoksesta, joka johtuu voimakkaan tunteen vaikutuksesta autonomisen hermoston reaktioihin.



Syyllisyys on yksi niin sanotuista sosiaalisista tunteista. Se edellyttää vastuuntuntoa ja oman toiminnan arviointia suhteessa yhteisön käytösnormeihin. Syyllisyyttä tunteva voi pelätä paljastumista ja sen seurauksia. Pelko puolestaan on yksi niin sanotuista perusemootioista, joihin liittyy autonomisen hermoston säätelemiä reaktioita. Ne näkyvät muutoksina esimerkiksi sydämen sykkeessä, hengityksessä ja hikoilussa. Erityisesti rintakehän alueen tuntemusten tulkitaan helposti tulevan sydämestä, koska sydän mielletään arkiajattelussa tunteiden tyyssijaksi.

Tämä on kuitenkin vain yksi osa selitystä. Muutkin voimakkaat tunteet herättävät samanlaisia autonomisen hermoston reaktioita. Miksi siis vain syyllisyyden kohdalla puhutaan ”pistosta sydämessä”?

Todennäköisin selitys on, että kyse on ensisijaisesti kielellisestä vertauskuvasta. Hyvä ehdokas käsityksen alkuperälle löytyy Raamatusta, Pietarin helluntaipuheesta, Apostolien tekojen 2. luvusta. Jakeet 36–37 kuuluvat: ”Varmasti tietäköön siis koko Israelin huone, että Jumala on hänet Herraksi ja Kristukseksi tehnyt, tämän Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte. Kun he tämän kuulivat, saivat he piston sydämeensä ja sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: Miehet, veljet, mitä meidän pitää tekemän.”

Vertauskuva on luultavasti jäänyt elämään kieleen, koska sillä on fysiologiassamme vastine, jonka jokainen perusemootioita kokenut voi tunnistaa.


Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2008

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vastaaja:


Jari Hietanen


psykologian professori


Tampereen yliopisto

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla