Universaali vastaus aineiden liukoisuudelle suoraan lukion kemian kirjasta: Lämmittäminen nopeuttaa aineiden liukenemista.

  Useimmat aineet liukenevat paremmin kuumaan kuin kylmään liuotteeseen, eli niiden liukoisuus kuumaan on suurempi.

Sitten vähän teestä. Useimmat teen aromi- ja väriaineet liukenevat myös kylmään veteen, mutta juoman valmistumiseen kuluu silloin hiukan enemmän aikaa. Mustasta teestä on tunnistettu yli 600 erilaista aromi- ja väriainetta. Osa niistä antaa teelle värin, osa on vastuussa teen aromista.

Miten erilaiset yhdisteet juomaan uuttuvat, vaihtelee sen mukaan, miten paljon ja millaisia teelehtiä käytetään, mikä on veden lämpötila ja miten pitkään teetä uutetaan. Omaa täydellistä kupillistaan voi jokainen etsiä vaihtelemalla näitä muuttujia.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Musta tee uutetaan yleensä juuri kiehahtaneeseen veteen 2–5 minuutissa. Hyvää jääteetä syntyy, kun teepussin laittaa kylmään veteen ja juoman antaa uuttua jääkaapissa parin tunnin ajan. Vihreä tee uutetaan yleensä 45-–70 asteessa. Näin hillitään vihreissä teelehdissä olevien karvaiden yhdisteiden uuttumista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2007

Vastaaja:
Anu Hopia
elintarvikekemian dosentti
Helsingin yliopisto

JNieminen
Seuraa 
Viestejä81

Tämä kolumni muuten ei ole ihan ajan tasalla. Teen liukenemisessa lämpötila ei vaikuta ainoastaan siihen miten nopeasti teestä liukenee aromiaineita, vaan myös siihen MITÄ liukenee.

Tietyt aromiaineet käyttäytyvät kuin rasvat - tai suorastaan ovat rasvaliukoisia, eli ne eivät missään vaiheessa liukenisi kylmään veteen. Veden lämpötila saa myös ne lämpenemään, jolloin niiden olotila tai viskositeetti muuttuvat ja ne sekoittuvat veden kanssa.

Toinen lukiofysiikassa vähemmän tunnettu ilmiö ovat aistein havaitsemattomat olotilan muutokset. Aine voi pysyä sulamispisteen ja kiehumispisteen välisissä lämpötiloissa koko ajan nesteenä, mutta tietyissä lämpötiloissa se on ikään kuin olotilassa neste-A tai neste-B. Nämä molemmat ovat olotilana nestemäisiä, mutta muilla keinoin havaitaan jokin muutos esimerkiksi sähkönjohtavuudessa tai liuotinominaisuuksissa.

Myös kiinteillä aineilla on olotilojen välisiä olotiloja. Esimerkiksi suprajohtavat aineet muuttuvat suprajohtaviksi tietyn lämpötilan alla, vaikka ne kaiken aikaa olisivat kiinteässä olotilassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla