Kuva Shutterstock.
Kuva Shutterstock.

Kelmuun vetoaa saman­kaltainen pintaenergia.

Tuorekelmu tarttuu muoviin, koska kelmun ja muovin pintaenergiat ovat kemian samankaltaisuuden ansiosta lähellä toisiaan. Tuorekelmu ja metalli eivät vedä toisiaan puoleensa, koska niiden pintaenergiat eroavat selvemmin.

Pintaenergia on pinnan vetovoima, joka on kaikilla kiinteillä aineilla. Nesteillä vastaava energia näkyy pintajännityksenä, joka muun muas­sa pitää pisaran muodossaan.

Kun aineen pintaenergia on iso,  pinnan kemiallisten osien paikalliset sähkövaraukset vetävät vastakkaisia varauksia puoleensa. Tuorekelmun pintaenergia on kuitenkin pieni, sillä kelmu valmistetaan matalatiheyksisestä polyeteenistä, johon ei varauksia synny.

Tuorekelmun pitää irrota helposti rullalta mutta tarttua astioihin. Kelmun polyeteeni itsessään on heikko tarttuja, joten sitä vahvistetaan lisäämällä sen kemial­listen osien taipumusta sähköva­rauksiin tai karhentamalla sitä, mikä lisää tarttumapinnan alaa.

Vastaajina Hanna Koivula, pakkausteknologian yliopistonlehtori  ja Kirsi Mikkonen, elintarvikkeiden materiaalitieteen dosentti, elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2014