Vatsasta kuuluva kurina aiheutuu kaasujen liikeistä paksusuolessa.

Ohutsuolesta paksusuoleen tulevassa ruokasulassa ei enää juuri ole imeytymiskelpoisia aineita. Siinä elävät bakteerit tuottavat kuitenkin kaasuja ja muita yhdisteitä, jotka huomaa ajoittaisena vatsan turvotuksena, kipuna ja peräaukosta purkautuvana kaasuna.
Paksusuolessa tapahtuu hidasta aaltomaista liikettä, joka hämmentää suolen sisältöä aivan kuin märkää multaa sekoitettaisiin lapiolla. Liike panee vauhtia myös kaasuihin, jotka risteilevät edes takaisin reilun metrin mittaisessa suolessa, joka laajenee ja supistuu jatkuvasti. Kapeimmillaan suoli on sisältä vain lyijykynän paksuinen. Kurniva ääni syntyy, kun kaasut läpäisevät ahtaimman kohdan.

Suolisto saattaa kurista sekä ennen että jälkeen aterian: ilmiö on hyvin yksilöllinen. Tyhjän vatsan valitus johtunee siitä, että nälkä kiihdyttää suolen sisäistä liikettä. Ratkaisevaa on suolistokaasujen määrä. Tietyt ruoat, kuten pavut, herneet, kaali ja banaani, tehostavat kaasun muodostusta. Stressi, kahvi ja alkoholi lisäävät puolestaan suolen liikettä.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 7/1997

Vastaaja:


Mikko Salaspuro


gastroenterologi, sisätautiopin professori


Helsingin yliopisto

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2500
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti